DNA Portraits on uudenlainen tapa yhdistää sisustustaidetta ja dna-koodia. Tilaajalle lähetetään välineet, joilla napataan näyten posken sisäpinnalta. Näyte lähetetään firmaan ja siitä tehdään analyysi, joka muutetaan graafiseen muotoon.

Asiakas saa valita valmiista pohjista haluamansa teeman mukaisen julisteen. Koko on valittavissa, lisäksi samaan tauluun voi yhdistää 2-4 henkilön dna-kuvan. Jokaisen tulosteen mukana toimitetaan aitoustodistus. Hintaa tällä ihmeellisyydellä on 344 euroa.

Hyvännäköisiä teoksia on esitteillä. Ja aika hyvä idea, että taulussa on todella jotain joka on täysin omaa. Sama toimittaja valmistaa myös pop-taidetyyppisiä kuvia sormenjäljistä ja pusuhuulista.

Lähde: www.dna11.com

Edellinen artikkeliSamsung SNC-570 valvontakamera tallettaa tiedon poistuvista esineistä
Seuraava artikkeliHilavitkutin.com testaa: Wii Fit -lauta

20 KOMMENTIT

  1. Ihan mainio idea, mutta tietäis vielä mitä tuossa tarkkaan ottaen kahtelee sitten..

  2. Ja sitten joku hullu tiedemies ottaa kuvan taulustasi ja tekee sen perusteella valtavan klooni armeijan joka tuhoaa maapallon.. No saapahan ainakin hetken julkisuutta 🙂

  3. huuhaa:
    Tulevaisuudessa sinä tulet olemaan se hullu tiedemies koska viestisi on lähetetty 16:32 ja 32 on toisinpäin 23 tämä numero tulee riivaamaan sinua seuraavat 13 vuotta kirjoitat kirjan tuosta 13 vuodesta ja tekemistäsi synneistä saat pakkomielteen numeroon 23 ja tulet mielisairaaksi sen jälkeen yrität itsemurhaa hyppäämällä kerrostalon parvekkeelta alas menetät muistisi ja unohdat kaiken kuka olit mistä tulit 13 vuoden päästä numero 23 palaa mieleesi ja hyvität tekosi ja muistat että minä varoitin ja tulet kiittämään minua.

    Rakkaudella pitkätukkaprofeetta.

    Ps.en keksinyt juttua vaan matkin elokuvasta The number 23 suosittelen katsomaan erittäin hyvä elokuva.

  4. hittolainen, tässähän voisi pölliä idean, sillä itehän osaan myös tehdä tuommottisen hienon geelielektroforeesin ja jopa eristää DNA:n näytteestä…jos tulostaminen maksaa sellasen satkun valokuvausliikkeessä, ni työstä voisin ottaa satkun, jolloin taululle jäisi hintaa enää 200 euroa! woo, lähettäkää mulle poskisolunäytteitä!!! 😀

  5. huuhaa:
    Tulevaisuudessa sinä tulet olemaan se hullu tiedemies koska viestisi on lähetetty 16:32 ja 32 on toisinpäin 23 tämä numero tulee riivaamaan sinua seuraavat 13 vuotta kirjoitat kirjan tuosta 13 vuodesta ja tekemistäsi synneistä saat pakkomielteen numeroon 23 ja tulet mielisairaaksi sen jälkeen yrität itsemurhaa hyppäämällä kerrostalon parvekkeelta alas menetät muistisi ja unohdat kaiken kuka olit mistä tulit 13 vuoden päästä numero 23 palaa mieleesi ja hyvität tekosi ja muistat että minä varoitin ja tulet kiittämään minua.

    Rakkaudella pitkätukkaprofeetta.

    Ps.en keksinyt juttua vaan matkin elokuvasta The number 23 suosittelen katsomaan erittäin hyvä elokuva.

    kerkesin jo luulla henkkaa mielikuvitukselliseksi :d

  6. Mielenkiintoinen tapa kerätä DNA rekisterii..
    Minnekähän kaikkialle nuo sitä kauppaa?

  7. ja polisit saa dna-näytteen asiakkaan kustannuksella.. tarvitsevat vain kuvata taulun 🙂

  8. Vau, toi on aika kova tuotto! Yhden näytteen prosessoiminen, jos on välineet ja kaikki, maksaa ehkä 1e (PCR kemikaalit mikrolitra-mittakaavassa, pcr-putki ja elektroforeesigeeli) + työtunnit, noitahan voi sitten tehdä vaikka 50 analyysin satseissa tai paljon laitteisto vetää..

  9. paskapuhetta. dna eristäminen on todella monimutkainen prosessi ja vaatii ihan saatanasti työntunteja. Suomen poliisilta menee noin viikko yhden dna testien tekemiseen, saati kartoittaa koko dna.

  10. kysymys: Lisääkö tieto omasta dna:sta seinällä sen esteettistä arvoa? Onko nuo taulut hienoja, jos ne ei olekkaan dna kuvia? Jos on, paljonko olette valmiita maksamaan tuollaisista tauluista, jossa ei ole oma dna tai kenenkään? Olisiko se hienompi jos se olisi maalattu?

  11. onhan se ihan hienon näköinen vaikka se ei omaa dna:ta kuvaisikaan. ja jos ei kuvaa, niin itsehän tuollaisen tekisi huomattavasti halvemmalla kovin helposti. ja vaikka sattuisi ylimääräistä rahaa nurkissa lojumaan, en silti ihan ykkösenä lähtisi lähettelemään omaa dna:tani ihan milletahansa random yritykselle..

  12. atara: Sinänsä dna:n saa todella helposti erotettua, mutta purkaminen on sitten se vaikeampi asia. Fysiikan tunnilla lukiossa aikoinaan meni kiivin dna:n erotukseen kolme varttia – sisältäen työselostuksen kirjoittamisen. Täällähän oli aikoinaan avaimenperä mihin laitettiin dna rihma sisään. Sellaisen kyllä voi tehdä itsekin, mutta tuo kartaksi purkaminen voi olla monimutkaisempaa..

    Todennäköisesti nuo taulut:
    a) hoitelee joku graafinen algoritmi joka arpoo summassa sopivan näköisiä kuvioita.
    b) niillä on 4kpl erilaisia valmiita kuvia joita ne monistaa tarpeen mukaan ja luottaa siihen ettei kukaan tilaa toista kertaa.

  13. Hienon näköisiä, mutta eipä noissa ole mitään ihmeellistä kuten Diu vihjailikin (mutta unohti mainita näytteiden pilkkomisen restriktioentsyymeillä, mikä lienee tuossakin se kallein vaihe).

    Oma veikkaukseni systeemin toteutuksesta on:
    1) eristetään genominen DNA siitä swapista
    2) hyrrätään pari kiekkoa PCRää että saadaan vähän enemmän materiaalia
    3) jaetaan eppareihin ja pipetoidaan entsyymit päälle
    4) pilkotut fragmentit sitten geelille ja geeliajo
    5) kuva geelistä ja printti
    6) ???
    7) Profit!

  14. ”Vau, toi on aika kova tuotto! Yhden näytteen prosessoiminen, jos on välineet ja kaikki, maksaa ehkä 1e (PCR kemikaalit mikrolitra-mittakaavassa, pcr-putki ja elektroforeesigeeli) + työtunnit, noitahan voi sitten tehdä vaikka 50 analyysin satseissa tai paljon laitteisto vetää..”

    Niinpä, niin…laitteistohan löytyy jokaisen kotoa eikä niitä entsyymejä ja ”PCR-kemikaaleja” saa tilattua mikrolitroja kerrallaan…mutta siltikin puhutaan vain kymmenistä euroista, jotka menee materiaaleihin. Mutta ei voida siltikään puhua mistään ”kovasta” tuotosta per taulu…tietenkin kustannukset pienenee mitä enemmän tauluja tekee, hei daa :)…ensimmäinen taulu on muuten ollu kallis 😀

  15. tuollainen taulu oli kerran CSI: ssa ja sen avulla päähenkilöt ratkaisivat murhan kun epäilty ei suostunut antamaan dna-näytettä ja kun ei ollut tarpeeksi näyttöä niin eivät sitä pystyneet määräämäänkään. Ihan vaan tuli mieleen.. 🙂

  16. Eipä tuohon DNA:n metsästykseen tuollatavoin ainakaan jenkki & aussi viranomaisilla ole tarvetta koska kaikilta sairaalassa syntyneiltä on otettu jo 80-luvun puolivälistä lähtien DNA arkistoon.

Kommenttien lisääminen on estetty.