Halvat lastulevystä tehdyt kirjahyllyt kestävät harvoin montaa muuttoa – ne natisevat irti liitoksistaan, eikä niitä aina saa koottua uudelleen ehjänä. Mutta entä jos huonekalu olisi suunniteltu kestämään koko elinikä, ja vielä senkin jälkeen? Brittiläisen muotoilijan William Warrenin Shelves for Life on juuri tällainen kirjahylly: arjessa se toimii aivan tavallisena säilytystilana kirjoille ja tavaroille, mutta omistajan kuoltua se voidaan purkaa ja koota uudelleen täysikokoiseksi hauta-arkuksi. Konsepti herätti huomiota jo 2000-luvun puolivälissä ja puhuttaa yhä, sillä se yhdistää muotoilun, ekologisuuden ja ajatuksen esineiden tunnearvosta tavalla, joka ei jätä ketään kylmäksi.
Mikä Shelves for Life on?
Shelves for Life (joissakin lähteissä myös Shelves of Life) on lontoolaisen tuote- ja huonekalumuotoilijan William Warrenin suunnittelema kirjahylly. Nimi kääntyy vapaasti ”hyllyt eliniäksi”, ja se kuvaa ideaa osuvasti: kaluste on tarkoitettu seuraamaan omistajaansa koko elämän ajan. Vuosien varrella puu tummuu, pinnat saavat naarmuja ja tahroja, ja hylly muuttuu vähitellen osaksi omistajansa tarinaa – aivan kuten vanha nojatuoli tai keittiönpöytä.
Idean kiinnostavin käänne tulee elämän päätteeksi. Kun hyllyn omistaja kuolee, kaluste voidaan purkaa osiin ja rakentaa uudelleen täysikokoiseksi hauta-arkuksi. Näin esine, joka on palvellut ihmistä läpi elämän, saattaa hänet myös viimeiselle matkalle. Konsepti sai aikoinaan laajaa huomiota kansainvälisissä muotoilujulkaisuissa, ja esimerkiksi ekologiseen suunnitteluun keskittyvä www.inhabitat.com nosti sen esiin yhtenä aikansa puhutuimmista huonekalukonsepteista.
Pikafaktat
| Suunnittelija | William Warren (Lontoo, Iso-Britannia) |
|---|---|
| Projektin nimi | Shelves for Life (myös ”Shelves of Life”) |
| Esitelty | Lontoon designfestivaalit 2005, British Library (projekti 2005–2006) |
| Tyyppi | Mittatilauskirjahylly, joka muuntuu hauta-arkuksi |
| Materiaali | CNC-leikattu tammiviilutettu vaneri |
| Erityispiirre | Pohjahyllyn alla messinkilaatta; kuoleman jälkeen siihen kaiverretaan vainajan päivämäärät |
| Saatavuus | Mitat ja ohjeet muotoilijalta pyynnöstä, ei julkista hinnastoa |
William Warren – muotoilija idean takana
William Warren on Lontoossa toimiva tuote- ja huonekalumuotoilija, joka pyörittää omaa suunnittelutoimistoaan ja on opettanut muotoilua korkeakouluissa. Hänen tunnetuin yksittäinen työnsä on juuri Shelves for Life, mutta portfoliosta löytyy muutakin kalustemuotoilua sekä esimerkiksi julkisten tilojen suunnittelua. Muotoilijan omilla verkkosivuilla William Warren kuvaa työtapaansa: hän pyrkii ratkaisemaan suunnittelutehtäviä sivusta katsoen, kyseenalaistamaan esineiden tavanomaista käyttötarkoitusta ja parantamaan käyttäjän tunnekokemusta.
Shelves for Life on Warrenin oman kuvauksen mukaan itsenäinen projekti, jonka tavoitteena on tutkia esineisiin ”sisäänrakennettua tunnesidettä”. Kyse ei siis ole ollut ensisijaisesti kaupallisesta tuotteesta vaan keskustelunavauksesta: miten voisimme luoda vahvemman tunnesuhteen tavaroihimme ja käyttää niitä pidempään sen sijaan, että hankkisimme jatkuvasti uutta?
Näin kirjahyllystä tulee arkku
Konseptin nerokkuus piilee siinä, että sama materiaali ja samat osat palvelevat kahta hyvin erilaista tarkoitusta. Hylly ei ole pelkkä symboli, vaan se on suunniteltu niin, että osat todella riittävät ja sopivat arkun kokoamiseen. Muodonmuutos ei vaadi uusia materiaaleja – vain hyllyn purkamisen ja uudelleen kokoamisen ohjeiden mukaan.
Mittatilaustyö ja materiaali
Shelves for Life valmistetaan mittatilaustyönä asiakkaan omien mittojen mukaan, jotta osista saadaan koottua sopivan kokoinen arkku. Raportoitujen tietojen mukaan hylly leikataan CNC-jyrsimellä tammiviilutetusta vanerista – toisin sanoen vanerista, jonka pintaan on liimattu ohut kerros aitoa tammea. CNC-jyrsin on tietokoneohjattu työstökone, joka leikkaa levymateriaalin erittäin tarkasti digitaalisen piirustuksen mukaan. Tarkka, toistettava leikkaus on tässä olennaista: osien on sovittava yhteen sekä hyllynä että arkkuna.
Messinkilaatta ja vainajan päivämäärät
Yksi konseptin koskettavimmista yksityiskohdista on pohjahyllyn alapintaan kiinnitetty messinkilaatta. Laatassa kerrotaan hyllyn tarina ja ohjeet sen muuntamisesta arkuksi. Kun hylly aikanaan kootaan arkuksi, laatta käännetään ympäri ja siihen kaiverretaan vainajan elinvuodet. Näin sama pieni metallinen yksityiskohta toimii ensin käyttöohjeena ja lopulta muistolaattana – pienimuotoisena hautakivenä itse arkussa.
Ajatus esineiden tunnesiteestä
Shelves for Life liittyy laajempaan muotoilun suuntaukseen, jossa esineiltä halutaan kestävyyden ohella tunnearvoa. Warrenin ajatus on, että kun esine saa vanheta rauhassa ja kantaa käytön jäljet näkyvillä, siitä tulee merkityksellinen. Tällainen kaluste ei ole kertakäyttötavaraa, vaan sen kanssa eletään ja lopulta myös kuollaan.
Idea kurottaa myös vanhaan memento mori -perinteeseen – latinan ”muista kuolevaisuutesi”. Taiteessa ja esineissä on vuosisatojen ajan muistutettu elämän rajallisuudesta, ja kirjahylly-arkku tekee saman konkreettisella, lähes arkisella tavalla. Esine, jonka ohella elää, pitää kuoleman hiljaa läsnä mutta ei pelottavana. Ajatus esineeseen kietoutuvasta ihmiskohtalosta ei ole uusi: hilavitkuttimessa on aiemmin kerrottu esimerkiksi Pringles-purkin muotoilijasta, joka haudattiin osittain omaan keksintöönsä.
Litteäpakkauskalusteiden ongelma ja kestävä vaihtoehto
Shelves for Life on myös hienovarainen kommentti halpoihin litteäpakkaushuonekaluihin. Lastulevystä tehty hylly saattaa maksaa vähän, mutta sen elinkaari on usein lyhyt: liitokset löystyvät, levyt turpoavat kosteudesta eikä kalustetta jakseta kuljettaa muutosta toiseen. Lopulta se päätyy kaatopaikalle muutaman vuoden jälkeen. Warrenin hylly kääntää asetelman päälaelleen: huonekalu on tehty kestämään vuosikymmeniä ja saamaan lopulta vielä toisen elämän.
Kestävyys ja helppo purettavuus eivät silti ole toisensa poissulkevia. Hilavitkuttimessa on esitelty myös säädettävä kirjahylly, jonka saa pakattua litteäksi muuttoa varten – esimerkki siitä, että järkevästi suunniteltu kaluste voi olla sekä kestävä että käytännöllinen. Kierrätyksen ja uudelleenkäytön ideaa viedään hilavitkuttimessa pidemmällekin: parhaimmillaan uuden esineen voi rakentaa kokonaan romusta, kuten juttu suomalaisista keksinnöistä kautta aikojen osaltaan muistuttaa kekseliäisyyden pitkästä perinteestä.
Ekologinen hautaaminen Suomessa
Shelves for Life kytkeytyy myös kysymykseen ympäristöystävällisemmästä hautaamisesta. Vaikka itse kalustetta ei Suomessa juuri näe, hautaamisen tavat ovat täälläkin muuttuneet. Tuhkaus on yleistynyt nopeasti: eri selvitysten mukaan sen osuus kaikista hautauksista on noussut noin puoleen, ja suurimmissa kaupungeissa osuus on selvästi korkeampi. Pääkaupunkiseudulla tuhkausten osuus on arviolta noin 90 prosenttia, kun maaseudulla arkkuhautaus on yhä yleisempää.
On hyvä tietää, että Suomen lainsäädäntö edellyttää arkkua myös tuhkausta varten – vainajaa ei tuhkata ilman arkkua. Arkkujen ja uurnien materiaaleille ei toistaiseksi ole sitovia määräyksiä, mutta alalla on annettu ei-sitovia ekologisia laatusuosituksia, ja ympäristöystävällisempiä arkkuratkaisuja on tutkittu opinnäytetöissä. Warrenin konsepti istuu tähän keskusteluun luontevasti: se vähentää materiaalihukkaa, kun sama puu palvelee sekä kalusteena että arkkuna.
Voiko Shelves for Lifen hankkia tai tehdä itse?
Shelves for Life ei ole koskaan ollut massatuotettu, kaupan hyllyltä ostettava tuote. Muotoilijan omien tietojen mukaan kalusteen mitat ja rakennusohjeet ovat saatavilla pyynnöstä: kiinnostunut voi ottaa yhteyttä muotoilijaan ja kertoa esimerkiksi oman pituutensa ja vartalonsa koon, jolloin osat voidaan mitoittaa oikein. Julkista hinnastoa ei ole esitetty, ja käytännössä kyse on pikemminkin bespoke- eli mittatilauskonseptista kuin verkkokaupan tuotteesta.
Omatoiminen nikkarointi on sekin mahdollista, joskin arkun rakentaminen vaatii tarkkuutta ja osaamista. Hautausalalla itse tehty arkku ei ole tabu: hilavitkuttimessa on esitelty jopa itse nikkaroitavan hauta-arkun rakennuskurssi. Jos tällaista harkitsee, kannattaa aina varmistaa paikalliselta seurakunnalta tai hautaustoimistolta, että arkku täyttää vaatimukset mitoitukseltaan ja materiaaleiltaan.
Tärkeimmät kohdat
- Kaksi elämää yhdessä esineessä: hylly palvelee arjessa säilytyskalusteena ja puretaan omistajan kuoltua arkuksi.
- Tekijä: lontoolainen tuote- ja huonekalumuotoilija William Warren, itsenäisenä projektina.
- Materiaali: CNC-leikattu tammiviilutettu vaneri, valmistettu asiakkaan mittojen mukaan.
- Messinkilaatta: kertoo muodonmuutoksen ohjeen; arkuksi koottaessa laatta käännetään ja siihen kaiverretaan elinvuodet.
- Ydinajatus: ei massatuote vaan keskustelunavaus esineiden tunnearvosta, kestävyydestä ja kuoleman kohtaamisesta.
Kenelle idea sopii?
Shelves for Life ei ole kaikille – ja se on tarkoituskin. Osalle ajatus elämän mittaisesta ja kuolemaan asti mukana kulkevasta huonekalusta on lohdullinen ja jopa kaunis: se auttaa suhtautumaan kuolemaan luonnollisena osana elämää. Toisille idea tuntuu synkältä tai suorastaan makaaberilta, eikä sitä haluaisi olohuoneeseensa. Kumpikin reaktio on ymmärrettävä.
Käytännössä konsepti puhuttelee ennen kaikkea niitä, jotka arvostavat kestävää muotoilua, kierrätystä ja esineiden pitkää elinkaarta, sekä niitä, joita kiinnostaa kuolemasta ja hautaamisesta avoimesti keskusteleva kulttuuri. Jos arkkuihin liittyvät erikoiset ideat kiinnostavat laajemminkin, hilavitkuttimesta löytyy aihepiiristä muutakin, kuten pohdinta siitä, kannattaako valita hauta-arkku vai hautamatkapuhelin. Ennen kaikkea Shelves for Life on kuitenkin muotoilun keskustelunavaus, joka saa pohtimaan, mitä esineemme meille lopulta merkitsevät.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Mikä Shelves for Life -kirjahylly oikein on?
Se on brittimuotoilija William Warrenin suunnittelema kirjahylly, joka toimii arjessa tavallisena säilytyskalusteena mutta voidaan omistajan kuoltua purkaa ja koota uudelleen täysikokoiseksi hauta-arkuksi. Kyseessä on ennen kaikkea muotoilukonsepti esineiden tunnearvosta ja kestävyydestä.
Milloin ja missä konsepti esiteltiin?
Muotoilijan omien tietojen mukaan hylly esiteltiin ensimmäisen kerran Lontoon designfestivaaleilla vuonna 2005 Britannian kirjastossa (British Library). Projekti ajoittuu vuosiin 2005–2006, ja eri lähteet mainitsevat hieman toisistaan poikkeavia esittelyajankohtia.
Mistä materiaalista hylly on tehty?
Raportoitujen tietojen mukaan hylly leikataan CNC-jyrsimellä tammiviilutetusta vanerista ja valmistetaan asiakkaan omien mittojen mukaan. Näin osista saadaan koottua sekä toimiva kirjahylly että oikean kokoinen arkku.
Mikä on pohjahyllyn messinkilaatta?
Alimman hyllyn alapintaan on kiinnitetty messinkilaatta, joka kertoo hyllyn tarinan ja ohjeen sen muuntamisesta arkuksi. Kun hylly kootaan arkuksi, laatta käännetään ja siihen kaiverretaan vainajan elinvuodet, jolloin se toimii myös muistolaattana.
Voiko Shelves for Lifen ostaa tai rakentaa itse?
Kyseessä ei ole massatuote. Muotoilijan mukaan mitat ja rakennusohjeet ovat saatavilla pyynnöstä, kun kiinnostunut ilmoittaa esimerkiksi pituutensa ja vartalonsa koon. Arkun voi myös nikkaroida itse, mutta tällöin kannattaa varmistaa seurakunnalta tai hautaustoimistolta, että lopputulos täyttää vaatimukset.