Suomalaiset keksinnöt kautta aikojen

Suomalainen kekseliäisyys ulottuu maailmankuulusta saunasta aina älysormuksiin ja lääketieteen läpimurtoihin. Pieni maa on tuottanut yllättävän monta keksintöä, jotka ovat helpottaneet arkea niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tässä artikkelissa käydään läpi tunnetuimmat suomalaiset keksinnöt, niiden keksijät ja taustatarinat – sekä se, mikä keksintö oikeastaan on ja miten se eroaa esimerkiksi kulttuuriperinnöstä.

Mikä keksintö oikeastaan on?

Keksintö ei ole sama asia kuin hyvä idea. Keksinnöllä tarkoitetaan uutta ja teknistä ratkaisua johonkin ongelmaan – ratkaisua, joka on toistettavissa ja jota ei ole aiemmin julkistettu. Idea muuttuu keksinnöksi vasta, kun se saadaan toimimaan käytännössä.

Keksinnön voi halutessaan suojata patentilla. Patentti on määräaikainen yksinoikeus, joka antaa keksijälle mahdollisuuden kieltää muita hyödyntämästä keksintöä ammattimaisesti. Suomessa patentin voimassaoloaika on enintään 20 vuotta, ja patentteja myöntää Patentti- ja rekisterihallitus (PRH). Kaikkia keksintöjä ei kuitenkaan patentoida: osa jää liikesalaisuudeksi ja osa julkaistaan vapaasti kaikkien käyttöön.

Suomalainen keksimisen perinne on yhä elävää. Vuonna 2024 PRH:lle jätettiin 1 829 kansallista patenttihakemusta, ja selvästi ahkerin kotimainen hakija oli Nokia Technologies noin 380 hakemuksellaan. Suurin osa hakemuksista liittyy tekniikkaan, erityisesti digitaaliseen tietoliikenteeseen ja tietotekniikkaan.

Klassikot, jotka muuttivat arkea

Osa suomalaiskeksinnöistä on vakiinnuttanut paikkansa niin arjessa kuin historiankirjoissakin. Seuraavat esimerkit ovat tunnettuja laadustaan ja toimivuudestaan – ja monet niistä ovat käytössä yhä tänäkin päivänä.

Abloy-lukko

Konttorikonemekaanikko Emil Henriksson oivalsi vuonna 1907 kassakonetta korjatessaan, että pyörivien kiekkojen periaatetta voisi soveltaa myös lukkoihin. Hän kehitteli ajatusta muutaman vuoden, haki keksinnölle patenttia vuonna 1918 ja sai sen myönnettyä 1919. Tuotteen nimi lyhennettiin vuonna 1920 muotoon Abloy. Kiekkohaittasylinteriin perustuvaa lukkoa ei aikanaan pystytty tiirikoimaan, ja sama perusidea on käytössä nykyistenkin Abloy-lukkojen ytimessä.

Tekstiviesti eli SMS

Insinööri Matti Makkosta pidetään tekstiviestin isänä. Ajatus lyhyistä tekstiviesteistä syntyi keskusteluissa vuonna 1984, ja Makkonen oli mukana työryhmässä, joka suunnitteli tekstiviestit osaksi GSM-tekniikkaa. Ensimmäinen varsinainen tekstiviesti lähetettiin vuonna 1992, ja pian sen jälkeen viestit levisivät maailmanlaajuiseen käyttöön. Makkonen sai työstään kansainvälisen The Economist Innovation Award -tunnustuksen vuonna 2008.

AIV-rehu

Kemisti Artturi Ilmari Virtanen kehitti 1920-luvun lopulla säilöntämenetelmän, joka esti rehun ravintoarvon hajoamisen varastoinnin aikana. Menetelmän patenttihakemus jätettiin vuonna 1929 ja patentti myönnettiin 1933. AIV-menetelmä paransi karjan ruokintaa erityisesti talvikaudella, ja Virtaselle myönnettiin keksinnöstään Nobelin kemianpalkinto vuonna 1945 – tähän mennessä Suomen ainoa.

Sykemittari

Ajatus kannettavasta sydämen sykettä mittaavasta laitteesta syntyi jo vuonna 1975 elektroniikan professori Seppo Säynäjäkankaan työn tuloksena. Hän perusti Kempeleeseen Polar Electron vuonna 1977, ja maailman ensimmäinen langaton sykemittari tuli markkinoille vuonna 1982. Keksintö mullisti kestävyysurheilun harjoittelun, ja nykyään sykemittari on lähes jokaisen kuntoilijan vakiovaruste.

Astiankuivauskaappi

Tiskialtaan yläpuolelle sijoitettu astiankuivauskaappi on yksi rakastetuimmista suomalaisista kotitaloiskeksinnöistä. Sen kehitti Työtehoseurassa Maiju Gebhard vuosina 1944–1945. Tarkkaan ottaen kyse ei ole täysin suomalaisesta keksinnöstä: kuivauskaapista löytyy varhaisempia patentteja Yhdysvalloista jo 1920-luvulta, eikä Gebhard koskaan itse patentoinut ideaansa. Hänen ansiostaan kaapista tuli kuitenkin jälleenrakennuskauden Suomessa keittiöiden vakiokaluste, ja siksi se muistetaan suomalaisena oivalluksena.

Ksylitoli

Ksylitolia ei keksitty Suomessa, mutta suomalaiset tutkijat osoittivat ensimmäisinä sen hyödyn suun terveydelle. Turun yliopiston tutkijat Arje Scheinin ja Kauko K. Mäkinen havaitsivat 1970-luvun alussa niin sanotuissa Turun sokeritutkimuksissa, että ksylitoli ehkäisee hampaiden reikiintymistä toisin kuin tavallinen sokeri. Maailman ensimmäinen kaupallinen ksylitolitehdas perustettiin Kotkaan, ja ensimmäinen ksylitolipurukumi tuli markkinoille vuonna 1975.

Terveys ja hyvinvointi suomalaisen osaamisen ytimessä

Lääketiede ja hyvinvointiteknologia ovat aloja, joilla suomalainen osaaminen näkyy poikkeuksellisen vahvasti. Osa keksinnöistä on koko kansan tuntemia, osa taas hiljaisemmin arkea parantavia läpimurtoja.

Äitiyspakkaus

Äitiyspakkauksen juuret ovat vähävaraisille perheille kootuissa tarvikekoreissa. Laki äitiysavustuksesta säädettiin 1937, ja ensimmäiset pakkaukset jaettiin vuonna 1938 aluksi vain vähävaraisille äideille. Vuonna 1949 oikeus laajennettiin koskemaan kaikkia Suomessa asuvia äitejä. Nykyään pakkauksen kokoamisesta ja jakamisesta vastaa Kela, ja se sisältää noin 50 vuosittain vaihtuvaa tuotetta vaatteista hoitotarvikkeisiin.

Gefilus ja LGG-maitohappobakteeri

Valio kiinnostui maitohappobakteerien terveysvaikutuksista 1980-luvulla ja osti vuonna 1987 oikeudet Lactobacillus rhamnosus GG -bakteeriin. Bakteerin lyhenne LGG juontuu sen löytäneiden yhdysvaltalaisprofessorien Sherwood Gorbachin ja Barry Goldinin nimikirjaimista. Ensimmäiset LGG-bakteeria sisältäneet Gefilus-tuotteet tulivat Suomen markkinoille vuonna 1990, ja bakteerin vaikutuksia on tutkittu sittemmin sadoissa tieteellisissä tutkimuksissa.

Oura-sormus

Oululainen Oura Health perustettiin vuonna 2013, ja sen perustajiin lukeutuvat Petteri Lahtela, Kari Kivelä ja Markku Koskela. Yrityksen päätuote on kevyt älysormus, joka mittaa muun muassa unta, aktiivisuutta, sykettä, ruumiinlämpöä ja hengitystiheyttä ja välittää tiedot langattomasti puhelimen sovellukseen. Sormus valittiin Time-lehden vuoden 2020 sadan parhaan keksinnön joukkoon, ja sitä ovat käyttäneet niin julkisuuden henkilöt kuin NBA-pelaajatkin. Syyskuussa 2026 Oura listautui Yhdysvaltain Nasdaq-pörssiin noin 15,6 miljardin dollarin arvostuksella, mikä teki siitä yhden Suomen arvokkaimmista terveysteknologiayrityksistä.

Suomalaista lääketieteellistä osaamista ovat myös hormonikierukka sekä Parkinsonin taudin hoidossa käytettävät lääkkeet. Näiden lisäksi kansainvälistä tunnustusta on saanut suomalainen neuvolajärjestelmä, joka on kehittynyt vuosikymmenten aikana osaksi ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.

Käytännön ongelmiin syntyneet ratkaisut

Monet suomalaiskeksinnöt ovat syntyneet aivan konkreettisesta arjen tarpeesta. Kaksi hyvää esimerkkiä ovat savustuspussi ja pelastustyötä turvallisemmaksi tekevä koura.

Savustuspussi

SAVU-savustuspussi on yksinkertainen tapa valmistaa savustettua ruokaa tavallisessa uunissa tai grillissä. Pussi sisältää puulastuja, tervauutetta ja sokeria. Keksinnön takana on Tapani Tirkkonen, joka sai kertakäyttöiselle savustuspussille patentin vuonna 1993. Tuotetta valmistetaan ja markkinoidaan yhä kansainvälisesti, nykyään Sinituote Oy:n toimesta.

Sammutus- ja raivauskoura

Palomies Saku Tauriainen palkittiin Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnolla vuonna 2020 kehittämästään sammutus- ja raivauskourasta eli niin sanotusta SaRa-kourasta. Kuormausnosturin kouraan on rakennettu vesilinjat, jotka tuottavat pienellä virtauksella vesisumua. Näin paloa voidaan sammuttaa tehokkaasti ja vesivahinkoja välttäen. Tarvittaessa kouralla voidaan tehdä savunpoistoaukkoja katolle ilman, että pelastajien tarvitsee itse kiivetä palavan rakennuksen katolle. Keksintö on käytössä muun muassa Kymenlaakson, Länsi-Uudenmaan ja Keski-Suomen pelastuslaitoksilla.

Sauna – kulttuuriperintöä, ei patentoitu keksintö

Sauna tulee monelle ensimmäisenä mieleen suomalaisesta osaamisesta, mutta tarkasti ottaen se ei ole patentoitu keksintö vaan vuosisatoja vanha elävä perinne. Suomessa on arviolta noin kolme miljoonaa saunaa, ja saunominen on osa monen viikoittaista arkea. Suomalainen saunaperinne merkittiin 17. joulukuuta 2020 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon – se oli Suomen ensimmäinen kohde kyseisellä listalla. Sauna on hyvä esimerkki siitä, että kaikkea arvokasta ja omaleimaista ei voi tai tarvitse mitata patenttien määrällä.

Kekseliäs kansa myös arjen pienissä oivalluksissa

Suomalaista kekseliäisyyttä ei mitata pelkillä maailmanmenestyksillä. Kotoista keksijähenkeä kuvaavat hyvin arjen pienet oivallukset, kuten marjojen keräämistä helpottava Rapila tai kekseliäs hitsaajan suojamyssy Welderi. Joukkoon mahtuu myös hulvattomia ideoita, kuten matkustavan koiran suojapuku. Mittakaavaa asettaa hyvin se, että moniin kummallisiin keksintöihin muualla maailmassa verrattuna suomalainen insinöörijärki näyttäytyy usein varsin käytännönläheisenä. Suurin osa suomalaisista keksinnöistä syntyykin nimenomaan aidosta tarpeesta ja vuosien sinnikkään kehitystyön tuloksena.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Mikä on tunnetuin suomalainen keksintö?

Yksiselitteistä vastausta ei ole, koska keksintöjä on monelta eri alalta. Kansainvälisesti tunnetuimpiin lukeutuvat kuitenkin tekstiviesti, Abloy-lukko, sykemittari sekä nykyaikaisista keksinnöistä Oura-älysormus.

Onko sauna suomalainen keksintö?

Sauna on ennen kaikkea suomalaista kulttuuriperinnettä, ei patentoitu keksintö. Suomalainen saunaperinne merkittiin vuonna 2020 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, mikä korostaa sen kulttuurista eikä teknistä merkitystä.

Kuka keksi tekstiviestin?

Tekstiviestin isänä pidetään insinööri Matti Makkosta. Ajatus lyhyistä tekstiviesteistä syntyi vuonna 1984, ja viestit suunniteltiin osaksi GSM-tekniikkaa. Ensimmäinen tekstiviesti lähetettiin vuonna 1992.

Mikä on Oura-sormus ja kuka sen on kehittänyt?

Oura-sormus on suomalaisen Oura Healthin kehittämä älysormus, joka mittaa muun muassa unta, sykettä ja aktiivisuutta. Yhtiö perustettiin Oulussa vuonna 2013, ja se listautui Nasdaq-pörssiin syyskuussa 2026.

Kuinka monta patenttihakemusta Suomessa tehdään vuosittain?

Määrä vaihtelee vuosittain. Vuonna 2024 Patentti- ja rekisterihallitukselle jätettiin 1 829 kansallista patenttihakemusta, joista suuren osan tekivät muutamat suuret kotimaiset yritykset.