Susikannat ovat voimissaan Tšernobylin suojavyöhykkeellä. Jotkut spekuloivat jopa 7-kertaista kantaa verrattuna alueen ulkopuolelle. Suojavyöhyke on eristetty muusta alueesta ja alueella ei asuta tai oleskella. Myös muut eläinkannat ovat suojavyöhykkeellä voimissaan, vaikka ydinlaskeuman on oletettu supistavan eläinten määrää. Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui 26.4.1986.
Vuonna 2015 seurattiin gps-paikannin-kaulapannoilla harmaasusien liikkeitä Tšernobylin suojavyöhykkeellä. Sudet pysyivät lähietäisyydellä asuinpaikoistaan – Paitsi yksi susi, joka lähti vaeltamaan Ukrainan alueelle kaakkoon. Panta lähetti signaalia vielä sen jälkeen kun sen oli tarkoitus irrota automaattisesti. Pantaa ei ole löydetty, joten ei tiedetä onko se irronnut, rikki tai onko susi kuollut.
Tiedemiehet ovat nyt päässeet kiinni vuoden 2015 dataan ja pohtivat kuinka dna-mutaatio-runsaus ydinonnettomuudesta etenee susi- ja muihin eläinkantoihin lähialueella ja siitä eteenpäin. Koska yhden suden on havaittu vaeltaneen kauas, 369km päähän, oletetaan että muutkin eläimet poistuvat jokseenkin säännöllisin määrin suojavyöhykkeeltä. Tämän oletetaan vaikuttavan jollain tapaa eläinten genetiikkaan. Nähtäväksi jää, tuovatko uudet mutaatiot esimerkiksi terveyttä tai epäterveyttä läheisiin eläinkantoihin. Susia tässä otoksessa oli pannoitettu 13 kappaletta.
Tavallaan siis ihmisten hylkäämästä alueesta onkin tullut eläinten kannalta hyvä paikka elää. Ja tuolta alueelta, suojavyöhykkeeltä, levittäytyy eläimiä ympäröiville seuduille.
Voi olla erittäin vaikea seurata miten ydinonnettomuuden aiheuttamat geenimuunnokset vaikuttavat susiin tai muihin eläimiin. Haluttaisiin kuitenkin saada tietoa, miten ydinonnettomuus vaikuttaa genetiikkaan.
Lähde: Science Alert