Puolustusteknologiassa pohditaan jatkuvasti uusia keinoja löytää tehokasta reaaliaikaista prosessointia. Floridan Gainswillen yliopistossa tutkija T. DeMarsen johdolla tutkittiin millaisiin tehtäviin voitaisiin soveltaa kohteesta irrotettuja aivoja.

F-22 ja 25000 rotan aivosolua, yhteydessä 60 elektrodin järjestelmään

Rotan sikiön aivokuoresta irrotettiin entsyymien avulla neuroneita. Solut asetetltiin kultaisten elektrodien kuviolle petrimaljaan. Solut kasvattivat mikroskooppisia yhteyksiä. Lopputulos oli elävä laskentakone. 25000 toisiinsa yhteydessä olevaa neuronia pystyivät tulkitsemaan saamiensa signaalien perusteella minkälaisessa säässä F-22-simulaattorin kone lensi. Tämä ”kyborgi” pystyi myös tulkitsemaan onko kone suorassa tai tiltissa ja korjaamaan lentoreitin välittämällä ohjaussignaaleja simulaattoriin.

Tutkija T. DeMarse
Koerottia

Kyseessä oli siis lentosimulaattori. Mutta tämä raportti on jo vuodelta 2004 ja voisimme olettaa, että on tapahtunut harppauksia, joissa tällaista teknologiaa kenties käytetään jo mm. USAn armeijassa. Esimerkiksi mini-drone-lennokeissa tehokas ja pienikokoinen prosessointi on ensisijaisen tärkeää. Tässä testissä juuri mikroskooppinen koko tehokkaalle prosessoinnille oli suurin löytö.

Tutkimusraportissa pohdittiin, voisivatko nämä rotan aivon palat lentää oikeaa lentokonetta, ja todettiin, että käytännön sovellus ei ole vielä ajankohtainen.

F-22

Entäpä jos yhdistettäisiin jokin hyönteinen teknologiaan ja toteutettaisiin vaikkapa kyborgi-torakka. Se selviäisi vaikka mistä olosuhteista, ”polttoaine” olisi mikä vain syötävä, ja torakan kiinnijäädessäkin sen todistaminen teknologisesti muunnelluksi olisi lähes mahdotonta.

Käytännön sovelluksia voisi olla myös lääketieteessä, jossa rotan aivojen avulla voitaisiin hallita tai tutkia esimerkiksi epilepsiaa.

Toinen tutkimus: Britannian Reading Universityn robotti, jota ohjaa rotan aivot:

Nämä ovat mielenkiintoisia tutkimuksia ja varmasti tuottavat käytännön sovelluksiakin. Ihmisten kantasolututkimuksesta on puhuttu ajoittain paljonkin – Ja sen eettisyydestä. Jos sikiön kantasoluilla voidaan parantaa vaikkapa kroonisesti sairas lapsi, joudumme pohtimaan, mikä on eettistä ja mikä on vastoin yleistä moraalia.

Lähteet: New Scientist, Floridan yliopisto

Edellinen artikkeliArduino, LDR-vastukset, servot ja vähän koodia = Voittamaton nopeuspeli-pelaaja
Seuraava artikkeliSaturnuksen Enceladus-kuusta lähdetään etsimään elämää, Breakthrough-projektilla!