Vaikuttavatko tunteemme ympäristöömme fyysisesti? Jos kolme erillistä tutkimusta kootaan yhteen, näyttäisi että näin on.
Ensimmäisessä tutkimuksessa koehenkilön dna:ta on otettu ja asetettu tarkkailtavaksi mikroskooppiin. Koehenkilö laitetaan kokemaan negatiivisia tunteita. Tämän seurauksena tarkkailtavan dna-näytteen kierre tiukkenee. Vastaavasti positiiviset tunteet saavat dna:n kierteet löystymään. Tiede ei pysty selittämään miten on mahdollista että kehosta eristetty dna muuttuu näin.
Toisessa tutkimuksessa koehenkilön dna:n sähkömuutoksia mitattiin sekä henkilön veressä että koeastiassa olevassa valkosolunäytteessä. Koehenkilölle näytettiin erilaisia tunnetiloja herättäviä videoita. Kun henkilön dna:ssa havaittiin tunteiden aiheuttamia muutoksia sähkövarauksessa, samat sähkövarauksen muutokset tapahtuivat koeastiaan otetussa dna:ssa. Samat synkronoidut muutokset varauksissa tapahtuivat, vaikka testiastia kuljetettiin 80 kilometrin päähän. Dna:lla on siis havaittu olevan erityinen vuoruvaikutus, jolle ei tiedetä syytä.
Kolmannessa aiheeseen liittyvässä testissä dna:ta laitettiin tyhjiöön. Tyhjiössä havaittiin että valon fotonit kasaantuivat dna:n kaksoiskierteen mukaiseen muotoon. Testin tuloksena voitiin todeta että dna:han liittyy jokin tuntematon voima, joka muovaa ympäristöämme, energiaamme – fotoneita. Voimmehan ajatella, että kaikki olevainen koostuu energiasta.
Näiden kolmen toisistaan erillisten kokeiden tuloksena voidaan todeta, että tunteet muokkaavat dna:tamme, missä tahansa dna onkin, ja dna:mme muuttaa ympäristöämme, fotoneita, energiaa joka on vuorovaikutuksessa kaikkeen.
Kenties tämä todistaa sitä että voimme muokata ympäristöämme positiiviseksi tai negatiiviseksi. Ei ole tunnettua testiä voimmeko vaikuttaa muuhun kuin omaan dna:hamme. Jos tämä olisi mahdollista, eli voisimme vaikuttaa jonkun toisen dna:han, voisimme aiheuttaa positiivisia tai negatiivisia tunteita toisillemme. Jos dna:tamme tarttuu vaikka vaatteeseen, kantautuuko olotilamme dna:mme välityksellä vaatetta lainaavan henkilön olotilaan?
Jos asiaa pohtii edellämainitulla tavalla, tuntuisi luonnolliselta että dna:ssa näkyy reaktio jostain meitä yleisemmin ympäröivästä näkymättömästä varauksesta. Ovatko tunteet siis muutakin kuin aivoimpulsseja? Voivatko tunteet tarttua ja välittyä?
Lähteet: Masennus voi muuttaa DNA:ta, tutkimus, Tutkimus DNA-muutoksista, Kolme tutkimusta (by Greg Braden) (Osa lähteiden tekstistä ei ole tieteellisesti merkityksellistä, tosin niissä viitatut tutkimukset ovat.)