Apollo 11 -tietokoneiden lähdekoodi tuli jakoon ensi kertaa 2003, skannatuista papereista uudelleenkirjoitettuna. Kesällä 2016 entinen Nasan harjoittelija jakoi alkuperäisen koodin GitHubiin. Koodi poiki usean artikkelin ja 60-luvun kommentoinnit sekä käytännöt keräsivät runsaasti huomiota koodarien palstoilla. Asiasta uutisoi mm. Quartz. Koodin pohjalta on tehty myös emulaatio. Koodin kirjoitti alkaen 1961 MIT:n työryhmä.

Apollo DSKY (display and keyboard), jolla ohjattiin AGC:tä, replika
Apollo DSKY (display and keyboard), jolla ohjattiin AGC:tä, replika

Youtube-kanava Curious Droid pohtii voitaisiinko Apollon 11 ohjausyksiköksi soveltaa iOS- tai Android-alustaa. Iphone päihittää tehossaan Apollon käyttämän neljän tietokoneen tehot useatuhatkertaisesti. Toimintaperiaate on kuitenkin eri: Apollo 11:n tietokonetta ohjasivat ohjelmat hierarkkisessa järjestyksessä. IOS-alustalla taasen resursseja jaetaan ohjelmille.

Useimmiten puhuttaessa Apollo 11:n tietokoneesta tarkoitetaan Apollo Guidance Computeria eli AGC:tä. Näitä lennolla oli kaksi, toinen kuumodulissa, toinen ohjausmodulissa. Videolla vertaillaan mielenkiintoisesti iPhonea AGC:hen, kannattaa katsoa kyseinen video:

AGC suunniteltiin äärimmäisen varmatoimiseksi, eikä se käytännössä voi lakata toimimasta – toisin kuin esim. iPhone. Ohjelmointi tapahtui usean vuoden aikana ja se testattiin perinpohjaisesti. Tietokone oli suunniteltu siten, että sen voi sammuttaa ja käynnistää, tai resetoida milloin vain, ja tämän jälkeen toiminta jatkuisi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tämä vaati, että kaikki tilannekohtainen data oli tallennettu muistiin. Verrattaessa jos iPhone kaatuu, se ei pysty jatkamaan siitä mihin jäi. Kuuhun laskeutumisen täytyi onnistua Maan komentokeskuksesta riippumatta, sillä radioviive oli n. 1,5 sekuntia.

Abort Guidance System AGS tietokone oli poikkeustilanteen varalta. Sitä ei koskaan käytetty.
Abort Guidance System AGS tietokone oli poikkeustilanteen varalta. Sitä ei koskaan käytetty.

Kaikki tämä on ollut uskomaton saavutus teknisestä osaamisesta, niin matematiikasta, fysiikasta kuin tietojenkäsittelystäkin, muita osa-alueita unohtamatta. Kenties Kuuhun taas lennetään lähiaikoina. J.F.K.:n sanoin: ”We choose to go to the moon. We choose to go to the moon in this decade and do the other things, not because they are easy, but because they are hard, because that goal will serve to organize and measure the best of our energies and skills, because that challenge is one that we are willing to accept, one we are unwilling to postpone, and one which we intend to win, and the others, too.” (John F. Kennedy Moon Speech – Rice Stadium, September 12, 1962)

Lähteet: Popular Mechanics, Curious Droid

Edellinen artikkeliPuinen Brikawood-talo rakennetaan ilman nauloja, ruuveja tai liimaa
Seuraava artikkeliTätä shakkitilannetta ei voi ratkaista tietokone – Onko kyseessä aukoton turingin testi?