Vielä, kun itseohjautuvat autot siinsivät kaukana tulevaisuudessa, povattiin näiden lopulta hyödyntävän magneetteja tiellä pysymiseen. Sittemmin on kehitetty jo melko tarkkoja satellittipaikannukseen perustuvia ratkaisuja kyseisten ajoneuvojen ohjaamiseen. Volvo kuitenkin ajatteli, että alkuperäisessäkin ratkaisussa saattaa olla jotain ideaa.
Näkemyksensä autojätti perusti siihen, että magneetit eivät häiriöidy niin pahasti esimerkiksi erilaisista sääolosuhteista. Yritys testasikin hiljattain prototyyppiään autosta, joka hyödynsi paikannuksessa erilaisiin tienpätkiin upotettuja magneetteja. Testit suoritettiin Ruotsin Hälleredissä.
Yksi suurimmista haasteista oli saada sensorit tunnistamaan pienet magneetit jopa ~140 km/h ajettaessa. Projektin parissa työskennelleet insinöörit arvioivat, että luotettavaan paikallistamiseen tässä nopeudessa vaaditaan vähintään 400 tunnistettua lukemaa sekunnissa. Perinteiset magneetteihin perustuvat sensorit kykenevät ainoastaan noin 3 näytteeseen sekunnissa, joten Volvon piti yhdistää testihärveliinsä 5 sensoria, jotka koostuivat 15 pienemmästä moduulista.
Ensimmäisessä testissä 100 metsätiehen haudattua magneettia onnistui paikallistamaan auton 10 cm tarkkuudella noin 70 km/h nopeudessa. Toisessa testissä magneetit kiinnitettiin liimaamalla asvalttiin ja paikannustarkkuus säilyi kutakuinkin samana jopa yli 140 km/h nopeudessa. Tietty tällaisen systeemin leviämistä rajoittaa se, että kaikki automatisoitujen autojen käyttämät tiet tulisi ensin muuttaa niille kelvollisiksi ja yhden moottoritien kilometrin kattaminen magneeteilla kustantaisi Volvon tutkimuksen mukaan jopa yli 17000 euroa.