Näin väittää ainakin eräs aivotutkija. Dr. Sergio Canavero kertoo, että aiemmin suurimpana haasteena on ollut uuden pään kiinnittäminen uuden ruumiin selkäytimeen. Tämän vuoksi lopputuloksena on usein syntynyt halvaantuneita eläimiä. Nykytekniikan avulla selkäytimen eroteltujen jänteiden yhdistäminen pitäisi kuitenkin onnistua jopa ihmisten tapauksessa.
Jo vuonna 1970 onnistuttiin tekemään päänsiirto apinalle. Selkäydintä ei kyseisessä leikkauksesa yritetty yhdistää uudelleen. Nyt esitelty tekniikka ihmisen päänsiirtoon vastaa osakseen tätä prosessia. Siirrettävä pää tulee aluksi jäähdyttää 12-15 celsiusasteen lämpötilaan. Tämän jälkeen sekä poistettava, että uusi pää tulee leikata irti samanaikaisesti ja jälkimmäinen tulee kiinnittää tunnin sisällä leikkauksen alusta.
Uuden pään kiinnittämisen jälkeen potilaan sydän voidaan taas käynnistää ja kirurgit jatkavat muiden elintärkeiden systeemien uudelleenkiinnittämistä. Näihin lukeutuu muun muassa aiemmin mainittu selkäydin. Kyseisen hermoston yhdistämistä uuteen päähän ei ole koskaan toteutettu edes eläimille tehdyissä leikkauksissa. Sen sijaan saman eläimen pään uudelleenyhdistäminen on onnistunut ainakin joltain osilta.
Juuri viime viikolla tutkijat onnistuivat kiinnittämään rotan selkäytimen takaisin kiinni siten, että eläimille saatiin takaisin osa niiden liikkumiskyvystä. Nykyisissä prosesseissa luotetaan selkäytimen luonnolliseen parantumiseen sen kiinnittämisen jälkeen. Canaveron tekniikka eroaa tästä prosesseista sillä, että siinä selkäydintä leikellään erittäin terävillä veitsillä ja jänteet kiinnitetään mekaanisesti. Näin saavutetaan nopeampi liitos, joka voi auttaa leikkauksesta toipumisessa.
Päänsiirtoleikkaus voisi toimiessaan auttaa todella monia liikuntakykysairauksista kärsiviä ihmisiä. Toisaalta kyseisessä toimenpiteessä on vielä nykyisin lukuisia ongelmia. Canaveron mukaan leikkaus voisi toimiessaan maksaa vähintään 10 miljoonaa euroa. Lisäksi näiden siirtoleikkausten etiikka on hyvinkin kiistellyllä alueella.