Googlen pilvipalvelu lupaa yhdistää musiikin eri laitteiden välillä

Vielä parisen kymmentä vuotta sitten musiikki oli käytännössä CD-levyjä ja C-kasetteja. Noin kymmenisen vuotta sitten, samoihin aikoihin kun Apple esitteli ensimmäisen sukupolven iPod -soittimen musiikin kuuntelu alkoi väistämättä siirtyä kohden digitaalisuutta ja MP3-muotoista musiikkia. Merkit alkavat kuitenkin olla ilmassa siitä, että MP3-muotoinen musiikki saattaa pian olla katoava kansanperinne. Viimeisen parin vuoden aikana digitaalisen musiikin kehitys näyttäisi nimittäin liikkuvan siihen suuntaan, että musiikkia kuunnellaan tulevaisuudessa suoraan keskitetyltä palvelimelta streamaten, ei täysin ilman kuuntelulaitteen muistiini pysyvästi tallennettuja musiikkikappaleita.


Amazonin pilvipalveluun tiedostojen lataaminen onnistuu jo myös suomesta käsin – vasta kun musiikkia yritetään toistaa, ilmoitetaan käyttäjälle että palvelu on toistaiseksi saatavilla vain Yhdysvalloissa.

Muutama vuosi sitten trendi musiikin streamaamisesta tilauspohjaisen palvelun kautta lähti liikkeelle Spotifyn myötä. Spotify -malli on kuitenkin osoittautunut ansaintalogiikkansa osalta ongelmalliseksi. Käyttäjille kymmenen euron kuukausimaksu tuntuu olevan liikaa palvelusta, jossa musiikkia saa ladata ja kuunnella ainoastaan niin kauan kuin tilaus on voimassa. Toisaalta levy-yhtiöt ovat olleet vähemmän kuin innoissaan marginaalista tuottoa tuovasta, palvelun mainospohjaisesta versiosta, jossa palvelu on käyttäjälle ilmainen. Spotify -tyylisestä ratkaisusta ollaankin selvästi kallistumassa kompromissiin, jossa käyttäjä tallentaa ostamansa musiikin etäytetylle palvelimelle, jossa musiikki on edelleen käyttäjän omaa, mutta tätä on mahdollista kuunnella ajasta ja paikasta riippumatta eri laitteilla streamaten. Tällaisia palveluita kutsutaan pilvipalveluiksi.

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä että kuumin pilvipalveluihin liittyvä kysymys on, että kuka suurista toimijoista onnistuu keräämään suurimman käyttäjämassan. Ensimmäisenä markkinoille ennätti verkkokauppa Amazon, joka tarjoaa 5 gigatavua ilmaista tallennustilaa, ja tämän täytyttyä palvelu muuttuu maksulliseksi. Palvelimelle ladattua musiikkia on sitten mahdollista kuunnella mistä päin maailmaa tahansa www-pohjaisella soittimella, tai esimerkiksi Android-, tai iPhone sovelluksen kautta reissusta käsin. Eilen oman pilvimusiikkipalvelunsa puolestaan julkisti google, joka tarjoaa käyttäjille betavaiheessa tallennustilan jopa 20 000 musiikkikappaleelle. Googlen pilvimusiikkia on niin ikään mahdollista kuunnella tietokoneen ja mobiililaitteen kautta, sekä lisäksi Apple TV:n välityksellä. Kolmantena isona tekijänä peliin odotetaan mukaan Applea, jonka vastaavasta palvelusta ollaan hiiskuttu jo vuoden verran – kyseessä on siis varmastikin enää vain ajan kysymys.

Kuvassa Googlen Android -puhelimille julkaisema, pilvipalvelua tukeva musiikkisoitin. Ulkoisesti soitin ei siis juuri tavallisista musiikkisoittimista eroa

Pilvimusiikissa musiikkia voidaan siis kuunnella suoraan palvelimelta streamaten, koko omasta musiikkikoelmasta albumeita, kappaleita tai soittolistoja kerrallaan. Vaihtoehtoisesti musiikkai voidaan ladata pilvestä tietokoneen tai esimerkiksi matkapuhelimen muistiin sille varalle että jatkuvaa rajatonta nettiyhteyttä ei aina ole käytössä. Myös akun kesto varmasti rajoittaa jatkuvaa streamasta mobiililaitteisiin. Ideana kuitenkin on, että musiikkiin  päästään käsiksi eri laitteilla, ja eri paikoista ilman että musiikkitiedostoja tarvitsee enää siirrellä esimerkiksi muistitikulla soittimesta toiseen. Perus-skenaario voisi vaikkapa olla, että ostettuasi uuden albumin, lataa tämän kotitietokoneeltasi kerran, pilveen, jonka jälkeen albumia on mahdollista heti kuunnella esimerkiksi nettiin kytkettyjen autostereoiden, matkapuhelimen, sekä kotistereoiden kautta. Pilvipalveluiden ansaintalogiikkaan tulee varmasti myös liittymään malli, jossa musiikkia on mahdollista ostaa suoraan palvelun kautta, jonka jälkeen tämä on heti kaikkien musiikkilaitteiden kautta kuunneltavissa. Edellisten lisäksi pilvipalvelun hyvä puoli on tietenkin se, että musiikki on pilvessä aina kovalevyjen rikkoutumisen varalta varmuuskopioituna.

Homma vaikuttaa siis kuluttajan näkökulmasta helpolta ja hyvältä konseptilta, joka varmasti helpottaa musiikin kuunteluun ja mp3-kappaleiden kopioimiseen liittyvää säätämistä. Streamaamiseen liittyvä epäkohta on vielä toistaiseksi tietenkin myös mobiililaitteiden rajallinen akunkesto dataliikenteen ollessa auki. Kuluttajan kannalta olisi myös ollut kiva, että valmistajat olisivat saaneet konseptiin liittyen jonkin muotoisen standardin väännettyä, jotta voisimme huoletta alkaa suunnittelemaan pilvipalvelun kanssa yksiin toimivien automankkojen sekä kotistereoiden hankkimista. Näin ei tietenkään kuitenkaan ole, ja vallitsevan standardin muodostumista saadaan vielä varmasti odotella vuosi jos toinenkin. Pilvipalveluiden lopullinen hintataso on myöskin vielä arvoitus. Toisaalta voisin itse veikata että Googlen aggressiivinen (ilmainen) hinnoittelupolitiikka tulee luomaan pilvipalveluille lähivuosiksi kuluttajan markkinat.

Myös levy-yhtiöt ovat varmasti valppaina oman ansaintalogiikkansa turvaamiseksi pilvipalveluiden yleistyessä. Vaikka tähän mennessä esitellyt pilvipalvelut ovat ainakin periaatteessa liitetty aina henkilökohtaisiin käyttäjätileihin, niin mikä estää vaikkapa ulkoisen kovalevyn lainaamista kerran kaverilta, ja lataamasta kaikkea musiikkia kerran pilveen, josta se on tämän jälkeen aina saatavissa.

Lopulta aika tietenkin tulee näyttämään mihin suuntaan pilvipalvelut tulevat kehittymään. Valitettavasi sekä Googlen, että Amazonin pilvipalvelut ovat toistaiseksi rajoitettu ainoastaan Yhdysvaltain markkinoille, joten ensikäden käyttäjäkokemuksia saamme vielä jäädä odottamaan.

Edellinen artikkeliIKEA koontaohjeita tieteisfantasiasta
Seuraava artikkeliHippivolkkari-teltta

11 KOMMENTIT

  1. Jaa’a, mites kuuntelet sitten vaikka keskellä merta?

    Eli kyllä siinä lataamisessa on omat etunsa jota netillä on vaikea korvata. Plus viellä että musiikkisoittimissa harvemmin on wLania puhumattakaan kolmegeestä

    Ehkäpä joskus, mutta eiköhän lähivuosina valtaosa turvaudu viellä (tällä hetkellä)perinteiseen keinoon.

  2. nevssons, ainakin googlen palvelua käyttäessä android luurilla on mahdollista valita mitkä kappaleet ladataan valmiiksi puhelimeen offline käyttöä varten.

    Hyvin toteutettuna pilvimusiikkipalvelu tulee varmasti helpottamaan huomattavasti useita laitteita käyttävien ihmisten elämää. Vielä kun saataisiin videoille vastaava palvelu niin voisi alkaa pärjäämään laitteilla joissa ei ole ollenkaan/on vain hyvin pieni massamuisti (googlen chromebook?).

  3. Joo, kyllä pilvessä on kiva olla, vai miten se oli.

    Allekirjoittanut kuuntelee musiikkinsa aika pitkälti youtubesta, eikös sekin tällainen pilvipalvelu ole, laillisuudesta en tiedä, mutta ainakin vevon videot taitaa olla mainoksilla rahoitettuja.

  4. Mielenkiintoinen artikkeli ajankohtaisesta aiheesta. Pilvipalvelun ongelmana on kuitenkin se, että se saattaa kadota hetkenä minä hyvänsä. Aiemmin suuria yhtiöitä on pidetty luotettavina, mutta nyt on Sonyn Playstation Network ollut alhaalla jo pari viikkoa.

    Spotifyn suosion perusteella tulevaisuudessa musiikki siirtyy yhä enemmän pilveen. Onko se hyvä asia? Minä ainakin tulen jatkossa pitämään musiikkini omassa hallinnassani. Oli se sitten cd:nä hyllyssä tai tiedostona kiintolevyllä. Tilan tarve tuskin tulee olemaan ongelma, sillä jo nykyään moniin mp3-soittimiin ja puhelimiin mahtuu koko musiikkikirjasto.

  5. Itse haluan pitää omat musiikit hyllyssä sekä kiintolevyllä, vaikka Spotify onkin ihan hyödyllinen palvelu. Luulisin tosin ett jos pilvipalvelut yleistyvät niin sieltä ei silti saata löytyä kaikkia artisteja mitä haluaisi kuunnella (kuten on Spotifyn tapauksessa) ja sekös vasta vituttaakin.

  6. @nevssons Pilvipalvelu ei tosiaan sulje pois puhelimelle tallennettua musiikkia, ja lisäksi pilvestä voi ladata puhelimen muistiin musiikkia kuunneltavaksi ilman verkkoa silloin kun haluaa, puhelimen oman muistin rajoissa.

    @Jamppa Tiettyyn rajaan oma kirjasto mahtuu toki. Esimerkiksi itselläni musiikkia on vuosien mittaan kuitenkin kertynyt sen verran suuri kokoelma että näitä on mahdoton minkään yhden soittimen muistiin mahduttaa. Uskon että monilla musiikinharrastajilla on sama tilanne.

    @Hermannu Pilvipalveluhan eroaa Spotifystä nimen omaan siinä, että tänne tallennetaan käyttäjän omaa musiikkia. Musiikki on siis enne ostettava joko hyllyyn tai kovalevylle enne kuin sen voi pilveen heittää. Myöskään musiikkivalikoiman laajuus ei siis riipu palvelusta vaan käyttäjän omasta valikoimasta.

  7. Teoriassa 320kbps mp3 musan striimaukseen kävisisi 320kbps netti, mutta käytännössä ei. Operaattorit myy nettejä niiden teoreettisilla maksiminopeuksilla, eli hintavahkosta 15 megan mobiilinetistä irtoo käytännön tasolla ehkä 0.4-2mbps, ja sopivassa notkossa jäätyy nollaan. Perus surffailuun ihan käteviä, mutta striimauksessa ihan käyttökelvottomia.

    Puhelimen muistiin mobiiliverkon kautta tallennettava musa verkottoman alueen varalle kuulostaa vielä hirveemmältä. Nipin-napin yhteydella (0.4mbps) kokonaisten biisien (320kbps) lataaminen on yhtä tuskaa. Käytännössä 5 minuutin biisin lataamiseen menee se 5 minuuttia. Välillä voi jäätyäkin kokonaan.
    Nyt olet saanut ladattua yhden kappaleen. Hienoa. Vielä vajaa tunti venailua ja saat ladattua loputkin levystä.

    Painotan nimenomaan mobiilikäyttöä, jossa wlan ei tule kysymykseenkään. Kotona (kiinteä netti) ei sitten ole niin väliä, onko ne musat koneella vai pilvessä.

    Sitten, kun mobiiliyhteydet rupee olemaan kunnossa (n. 50 vuoden päästä), vois rupee harkistemaan tähän uuteen mullistavaan tekniikkaan siirtymistä.

  8. Jos 160gb iPod classic:ille ei musat mahu, niin silloin on paljon musaa. Applen sivuilla lukee että 40000 kappaletta mahtuis. Itsellä on iPodissani 25000 kappaletta, ja vielä mahtuu.

  9. En usko, että kaikki levytetty musiikki koskaan päätyy pilvipalveluun, ainakaan laillisesti. On aika paljonkin sellaista vanhempaa musiikkia, jota ei ole julkaistu digitaalisena ja tuskin tullaan julkaisemaankaan, koska sen oikeuksien omistajia ei asia kiinnosta. Joidenkin alunperin analogisena tallennettujen musiikkiogenrejen markkina on liian pieni, jotta uudelleenjulkaisu digitaalisena kannattaisi.

  10. Ei ole tulevaisuus, koska esim. Yhdysvalloissa ne rajoittaa netti liikenteen johonkin 200mb kuussa ja enemmän maksaa ja paljon (noin 7e)

    ****HUOM!****
    Noi luvut saattaa heitellä hiukan.

Comments are closed.