Ovatko pilvipalvelut musiikinkuuntelun tulevaisuus?

AdminSB


Googlen pilvipalvelu lupaa yhdistää musiikin eri laitteiden välillä

Vielä parisen kymmentä vuotta sitten musiikki oli käytännössä CD-levyjä ja C-kasetteja. Noin kymmenisen vuotta sitten, samoihin aikoihin kun Apple esitteli ensimmäisen sukupolven iPod -soittimen musiikin kuuntelu alkoi väistämättä siirtyä kohden digitaalisuutta ja MP3-muotoista musiikkia. Merkit alkavat kuitenkin olla ilmassa siitä, että MP3-muotoinen musiikki saattaa pian olla katoava kansanperinne. Viimeisen parin vuoden aikana digitaalisen musiikin kehitys näyttäisi nimittäin liikkuvan siihen suuntaan, että musiikkia kuunnellaan tulevaisuudessa suoraan keskitetyltä palvelimelta streamaten, ei täysin ilman kuuntelulaitteen muistiini pysyvästi tallennettuja musiikkikappaleita.


Amazonin pilvipalveluun tiedostojen lataaminen onnistuu jo myös suomesta käsin – vasta kun musiikkia yritetään toistaa, ilmoitetaan käyttäjälle että palvelu on toistaiseksi saatavilla vain Yhdysvalloissa.

Muutama vuosi sitten trendi musiikin streamaamisesta tilauspohjaisen palvelun kautta lähti liikkeelle Spotifyn myötä. Spotify -malli on kuitenkin osoittautunut ansaintalogiikkansa osalta ongelmalliseksi. Käyttäjille kymmenen euron kuukausimaksu tuntuu olevan liikaa palvelusta, jossa musiikkia saa ladata ja kuunnella ainoastaan niin kauan kuin tilaus on voimassa. Toisaalta levy-yhtiöt ovat olleet vähemmän kuin innoissaan marginaalista tuottoa tuovasta, palvelun mainospohjaisesta versiosta, jossa palvelu on käyttäjälle ilmainen. Spotify -tyylisestä ratkaisusta ollaankin selvästi kallistumassa kompromissiin, jossa käyttäjä tallentaa ostamansa musiikin etäytetylle palvelimelle, jossa musiikki on edelleen käyttäjän omaa, mutta tätä on mahdollista kuunnella ajasta ja paikasta riippumatta eri laitteilla streamaten. Tällaisia palveluita kutsutaan pilvipalveluiksi.

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä että kuumin pilvipalveluihin liittyvä kysymys on, että kuka suurista toimijoista onnistuu keräämään suurimman käyttäjämassan. Ensimmäisenä markkinoille ennätti verkkokauppa Amazon, joka tarjoaa 5 gigatavua ilmaista tallennustilaa, ja tämän täytyttyä palvelu muuttuu maksulliseksi. Palvelimelle ladattua musiikkia on sitten mahdollista kuunnella mistä päin maailmaa tahansa www-pohjaisella soittimella, tai esimerkiksi Android-, tai iPhone sovelluksen kautta reissusta käsin. Eilen oman pilvimusiikkipalvelunsa puolestaan julkisti google, joka tarjoaa käyttäjille betavaiheessa tallennustilan jopa 20 000 musiikkikappaleelle. Googlen pilvimusiikkia on niin ikään mahdollista kuunnella tietokoneen ja mobiililaitteen kautta, sekä lisäksi Apple TV:n välityksellä. Kolmantena isona tekijänä peliin odotetaan mukaan Applea, jonka vastaavasta palvelusta ollaan hiiskuttu jo vuoden verran – kyseessä on siis varmastikin enää vain ajan kysymys.

Kuvassa Googlen Android -puhelimille julkaisema, pilvipalvelua tukeva musiikkisoitin. Ulkoisesti soitin ei siis juuri tavallisista musiikkisoittimista eroa

Pilvimusiikissa musiikkia voidaan siis kuunnella suoraan palvelimelta streamaten, koko omasta musiikkikoelmasta albumeita, kappaleita tai soittolistoja kerrallaan. Vaihtoehtoisesti musiikkai voidaan ladata pilvestä tietokoneen tai esimerkiksi matkapuhelimen muistiin sille varalle että jatkuvaa rajatonta nettiyhteyttä ei aina ole käytössä. Myös akun kesto varmasti rajoittaa jatkuvaa streamasta mobiililaitteisiin. Ideana kuitenkin on, että musiikkiin  päästään käsiksi eri laitteilla, ja eri paikoista ilman että musiikkitiedostoja tarvitsee enää siirrellä esimerkiksi muistitikulla soittimesta toiseen. Perus-skenaario voisi vaikkapa olla, että ostettuasi uuden albumin, lataa tämän kotitietokoneeltasi kerran, pilveen, jonka jälkeen albumia on mahdollista heti kuunnella esimerkiksi nettiin kytkettyjen autostereoiden, matkapuhelimen, sekä kotistereoiden kautta. Pilvipalveluiden ansaintalogiikkaan tulee varmasti myös liittymään malli, jossa musiikkia on mahdollista ostaa suoraan palvelun kautta, jonka jälkeen tämä on heti kaikkien musiikkilaitteiden kautta kuunneltavissa. Edellisten lisäksi pilvipalvelun hyvä puoli on tietenkin se, että musiikki on pilvessä aina kovalevyjen rikkoutumisen varalta varmuuskopioituna.

Homma vaikuttaa siis kuluttajan näkökulmasta helpolta ja hyvältä konseptilta, joka varmasti helpottaa musiikin kuunteluun ja mp3-kappaleiden kopioimiseen liittyvää säätämistä. Streamaamiseen liittyvä epäkohta on vielä toistaiseksi tietenkin myös mobiililaitteiden rajallinen akunkesto dataliikenteen ollessa auki. Kuluttajan kannalta olisi myös ollut kiva, että valmistajat olisivat saaneet konseptiin liittyen jonkin muotoisen standardin väännettyä, jotta voisimme huoletta alkaa suunnittelemaan pilvipalvelun kanssa yksiin toimivien automankkojen sekä kotistereoiden hankkimista. Näin ei tietenkään kuitenkaan ole, ja vallitsevan standardin muodostumista saadaan vielä varmasti odotella vuosi jos toinenkin. Pilvipalveluiden lopullinen hintataso on myöskin vielä arvoitus. Toisaalta voisin itse veikata että Googlen aggressiivinen (ilmainen) hinnoittelupolitiikka tulee luomaan pilvipalveluille lähivuosiksi kuluttajan markkinat.

Myös levy-yhtiöt ovat varmasti valppaina oman ansaintalogiikkansa turvaamiseksi pilvipalveluiden yleistyessä. Vaikka tähän mennessä esitellyt pilvipalvelut ovat ainakin periaatteessa liitetty aina henkilökohtaisiin käyttäjätileihin, niin mikä estää vaikkapa ulkoisen kovalevyn lainaamista kerran kaverilta, ja lataamasta kaikkea musiikkia kerran pilveen, josta se on tämän jälkeen aina saatavissa.

Lopulta aika tietenkin tulee näyttämään mihin suuntaan pilvipalvelut tulevat kehittymään. Valitettavasi sekä Googlen, että Amazonin pilvipalvelut ovat toistaiseksi rajoitettu ainoastaan Yhdysvaltain markkinoille, joten ensikäden käyttäjäkokemuksia saamme vielä jäädä odottamaan.