Kyberhyökkäykset koskettavat nykyisin jokaista organisaatiota ja yksityishenkilöä. Suomessa niiden määrä ja monimuotoisuus ovat kasvaneet, ja vaikutukset ulottuvat taloudellisista menetyksistä aina kansalliseen turvallisuuteen asti. Erityisen alttiita ovat pk-yritykset, joilla ei useinkaan ole omia tietoturva-asiantuntijoita.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mikä kyberhyökkäys on, mitä eri muotoja niillä on ja miten niiltä voi käytännössä suojautua. Yksittäisille käyttäjille tärkeää on pitää järjestelmät ja ohjelmistot ajan tasalla ja puhtaina haittaohjelmista; osana yleistä ylläpitoa myös CCleaner voi auttaa poistamaan tarpeettomia tiedostoja.
Mikä on kyberhyökkäys?
Kyberhyökkäys tarkoittaa yritystä vahingoittaa, häiritä tai murtautua tietokonejärjestelmiin, verkkoihin tai tietoihin. Tavoitteena voi olla tiedon varastaminen, palvelun estäminen, järjestelmien manipulointi tai kiristäminen. Hyökkäykset voivat kohdistua myös pilvipalveluihin, joissa väärinkäytökset voivat levitä nopeasti. Erityisen vakavia ne ovat, kun kohteena ovat yhteiskunnan kriittiset toiminnot, kuten terveydenhuolto, julkishallinto, energiahuolto tai pankkitoiminta.
Mitä seurauksia kyberhyökkäyksestä voi olla?
Kyberhyökkäysten aiheuttamat taloudelliset tappiot voivat olla huomattavia sekä yrityksille että yksityishenkilöille. Kustannuksia syntyy liiketoiminnan keskeytyksestä, tietojen menetyksestä, mainehaitasta, mahdollisista seuraamusmaksuista sekä hyökkäyksen selvittämisestä ja korjaamisesta. Hyökkäykset voivat myös johtaa asiakkaiden luottamuksen menetykseen ja henkilötietojen vuotamiseen.
Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on korostanut, että vaikutukset voivat olla erityisen vakavia pk-yrityksille ja kriittisen infrastruktuurin toimijoille, joilla ei välttämättä ole riittäviä resursseja varautua laajoihin tietoturvaloukkauksiin.
Myös terveydenhuollossa vaikutukset voivat olla erittäin vakavia. Esimerkiksi vuonna 2020 Düsseldorfin yliopistolliseen sairaalaan kohdistunut kiristyshaittaohjelma lamautti sairaalan järjestelmiä ja häiritsi potilaiden hoitoa. Terveystietojen vuotaminen voi johtaa paitsi yksityisyyden loukkauksiin myös identiteettivarkauksiin ja pitkäaikaisiin luottamusongelmiin.
Kyberhyökkäysten eri muodot
Kyberhyökkäysten muodot vaihtelevat laajasti, ja toteutustavat muuttuvat jatkuvasti. Seuraavassa esitellään yleisimpiä muotoja.
Tietojenkalastelu (phishing)
Tietojenkalastelu on yksi yleisimmistä hyökkäysmuodoista. Rikolliset lähettävät luotettavalta näyttäviä sähköposteja tai viestejä ja yrittävät saada uhrin paljastamaan salasanoja tai muita arkaluonteisia tietoja. Tietojenkalastelussa käytetään yhä kehittyneempiä tekniikoita, kuten sosiaalista manipulointia ja väärennettyjä verkkosivustoja, jotka tekevät huijausviesteistä entistä uskottavampia.
Kiristyshaittaohjelmat (ransomware)
Kiristyshaittaohjelmat salaavat käyttäjän tiedostot ja vaativat lunnaita niiden palauttamiseksi. Esimerkiksi vuonna 2017 WannaCry-haittaohjelma hyödynsi Windowsin haavoittuvuutta ja tartutti satoja tuhansia päivittämättömiä tietokoneita maailmanlaajuisesti. Nykyisin kiristyshaittaohjelmat leviävät usein verkon sisällä tartuttaen useita järjestelmiä samanaikaisesti.
Palvelunestohyökkäykset (DDoS)
Palvelunestohyökkäyksissä verkkopalveluun kohdistetaan niin suuri määrä liikennettä, että palvelu kaatuu tai hidastuu. Suomessa tällaiset hyökkäykset ovat toistuvia ja kohdistuvat sekä yksityisiin että julkisiin palveluihin, myös pankkeihin. DDoS-hyökkäykset voivat olla osa laajempaa kyberoperaatiota, jonka motiivit ovat poliittisia tai taloudellisia.
Tietomurrot ja -vuodot
Tietomurroissa hyökkääjä pääsee käsiksi organisaation tai yksilön tietoihin. Suomessa tunnetuin tapaus on psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistunut tietomurto vuonna 2020, jossa hyökkääjä sai haltuunsa kymmenientuhansien asiakkaiden arkaluonteisia potilastietoja. Tietoja käytettiin kiristykseen sekä yritystä että yksittäisiä asiakkaita kohtaan, ja tapaus aiheutti merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä vahinkoja. Se osoitti, että tietomurrot voivat koskea hyvin arkaluonteista tietoa ja aiheuttaa pitkäaikaisia seurauksia niin yksilöille kuin yhteiskunnalle.
Näin voit suojautua
Suojaus ei ole koskaan täysin aukoton, mutta oikeilla toimenpiteillä voidaan ehkäistä suurin osa hyökkäyksistä tai ainakin rajoittaa niiden vaikutuksia.
Päivitykset ja haavoittuvuuksien hallinta
Monet hyökkäykset (kuten WannaCry) onnistuvat hyödyntämään päivittämättömiä ohjelmistoja. Järjestelmien ja sovellusten säännöllinen päivittäminen sekä haavoittuvuuksien seuranta ovat tehokkaita torjuntakeinoja. Kannattaa myös seurata ohjelmistotoimittajien turvallisuustiedotteita ja reagoida nopeasti uusiin haavoittuvuuksiin.
Vahvat salasanat ja monivaiheinen tunnistautuminen
Vahvat ja uniikit salasanat vähentävät riskiä joutua tietomurron uhriksi. Monivaiheinen tunnistautuminen (MFA) lisää suojaa erityisesti etätyössä ja pilvipalveluissa. Salasanojen hallintaohjelma auttaa luomaan ja säilyttämään vahvoja salasanoja eri palveluihin.
Varmuuskopiointi ja palautussuunnitelmat
Säännölliset varmuuskopiot ja selkeät palautussuunnitelmat mahdollistavat tietojen palauttamisen nopeasti hyökkäyksen jälkeen – tämä on erityisen tärkeää kiristyshaittaohjelmien varalta. Varmuuskopioiden tulee sijaita erillisissä ja suojatuissa ympäristöissä, jotta ne eivät joudu osaksi samaa hyökkäystä.
Tietoturvaohjelmien merkitys
Ajantasaiset virus- ja haittaohjelmien torjuntaohjelmistot sekä palomuurit auttavat tunnistamaan ja estämään haitallisen toiminnan varhain. Automaattiset päivitykset ja uhkien reaaliaikainen seuranta ovat keskeisiä. Käyttäytymiseen perustuva tunnistus voi havaita poikkeavaa toimintaa ennen kuin vahinkoja ehtii syntyä.
Jos epäilet joutuneesi kyberhyökkäyksen tai tietomurron kohteeksi, apua ja ohjeita saat viranomaisilta. Hätätilanteessa soita 112.
Kybersota ja valtiolliset kyberhyökkäykset
Valtiolliset kyberhyökkäykset ovat nousseet merkittäväksi uhaksi kansainvälisessä politiikassa. Useiden valtioiden on todettu toteuttaneen laajoja kyberoperaatioita, joiden kohteena ovat olleet toisten valtioiden kriittiset infrastruktuurit, vaalijärjestelmät ja yritykset. Kybersodankäynnissä tavoitteena voi olla tiedustelu, sabotaasi tai yhteiskuntaan vaikuttaminen. Suomessa kyberturvallisuuden kehittäminen on osa huoltovarmuuden ylläpitoa, ja kansallinen kyberturvallisuusstrategia sisältää muun muassa valmiussuunnitelmat ja yhteistyön viranomaisten, yritysten ja kansainvälisten kumppaneiden välillä.
Kyberhyökkäysten tilanne Suomessa
Suomeen kohdistuu päivittäin erilaisia kyberuhkia, kuten palvelunestohyökkäyksiä, tietomurtoja ja kiristyshaittaohjelmia. Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan uhkataso on pysynyt koholla, ja yhteistyö viranomaisten, yritysten ja huoltovarmuuskriittisten toimijoiden välillä on välttämätöntä. Erityisesti pk-yritykset ovat haavoittuvia, joten koulutukseen ja tietoisuuden lisäämiseen kannattaa panostaa kaikilla tasoilla.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Mitä tarkoittaa kyberisku?
Kyberisku on suunniteltu ja kohdennettu hyökkäys järjestelmiä, verkkoja tai tietoja vastaan. Sen tavoitteena voi olla tiedon varastaminen, järjestelmien häiritseminen tai palvelunestohyökkäys.
Mitä kyberuhkia on?
Kyberuhkia ovat muun muassa tietojenkalastelu, kiristyshaittaohjelmat, tietomurrot, palvelunestohyökkäykset, haittaohjelmat ja valtiolliset kyberoperaatiot. Ne voivat kohdistua yksilöihin, yrityksiin tai koko yhteiskuntaan.
Mitä teen, jos epäilen joutuneeni kyberhyökkäyksen kohteeksi?
Katkaise tarvittaessa laite verkosta, vaihda salasanat toiselta laitteelta, ota yhteyttä palveluntarjoajaan ja tee tarvittaessa rikosilmoitus poliisille. Yritysten kannattaa ilmoittaa vakavista tietoturvaloukkauksista Kyberturvallisuuskeskukselle, ja henkilötietojen vuotaessa myös tietosuojavaltuutetulle.
Miten yksityishenkilö voi parantaa tietoturvaansa nopeasti?
Ota käyttöön monivaiheinen tunnistautuminen, päivitä laitteet ja ohjelmistot, käytä vahvoja ja uniikkeja salasanoja (mielellään salasanojenhallinnan avulla) sekä varmuuskopioi tärkeät tiedot.