Sijoitusrahastot ovat yksi yleisimmistä tavoista sijoittaa Suomessa. Ne tarjoavat yksityissijoittajalle pääsyn laajoihin markkinoihin pienelläkin alkupääomalla ja mahdollistavat riskin hajauttamisen.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä rahastot ovat, miten ne toimivat, millaisia rahastotyyppejä on olemassa ja mitä kuluja ja riskejä sijoittamiseen liittyy. Aiheeseen liittyviä työkaluja löydät myös osinkokalenteri-sivultamme.
Mitä rahastot ovat?
Rahastot ovat sijoitusinstrumentteja, jotka kokoavat useiden sijoittajien varoja yhteen ja sijoittavat ne hajautetusti esimerkiksi osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin tai muihin arvopapereihin. Tavoitteena on antaa sijoittajalle mahdollisuus hajauttaa riskiä ja hyötyä ammattimaisesta salkunhoidosta. Rahastoja on erilaisia – kuten osake-, korko- ja yhdistelmärahastoja – ja sijoittaja voi valita niistä oman riskinsietokykynsä ja tavoitteidensa mukaan.
Miten rahastot toimivat?
Rahasto kerää pääomia sijoittajilta ja käyttää varoja arvopapereiden ostamiseen. Rahaston sijoituksia hoitaa rahastonhoitaja tai tiimi ennalta määritellyn sijoitusstrategian mukaisesti. Kun rahaston omistamien arvopapereiden arvo nousee, myös rahasto-osuuksien arvo kasvaa – ja päinvastoin, markkinoiden laskiessa osuuden arvo voi laskea.
Osuuden hinta (NAV, net asset value) lasketaan rahaston koko varallisuuden perusteella, tyypillisesti joka pankkipäivä markkinoiden sulkeuduttua. Sijoittajan tuotto voi muodostua kahdella tavalla:
- Osuuden arvonnoususta, kun rahaston sijoitusten arvo kasvaa.
- Osingoista tai korkotuotoista, jotka rahasto voi joko maksaa sijoittajalle tai sijoittaa automaattisesti uudelleen (jolloin ne kasvattavat sijoitusta korkoa korolle -periaatteella).
Rahastojen edut ja riskit
Rahastojen suurin etu on hajautus: yhdellä sijoituksella saat altistuksen useisiin eri arvopapereihin, mikä voi pienentää yksittäisen kohteen riskiä verrattuna yksittäisten osakkeiden ostamiseen. Muita etuja ovat ammattimainen salkunhoito, hyvä likviditeetti (osuuksia voi yleensä myydä pankkipäivinä) ja pienet minimisummat.
Riskejäkin on: markkinavaihtelut voivat heikentää arvonkehitystä, ja rahaston kulut pienentävät tuottoa. Rahaston arvo voi laskea, ja sijoittaja voi saada takaisin vähemmän kuin sijoitti.
Rahastotyypit
Lyhyen koron rahastot
Sijoittavat lyhyisiin (alle vuoden) korkoinstrumentteihin. Ne tarjoavat matalaa riskiä ja vakautta, ja tuotto seuraa yleensä korkotasoa. Sopivat esimerkiksi lyhytaikaiseen säästämiseen. Tuotto-odotus on maltillinen.
Pitkän koron rahastot
Sijoittavat pidempiin (yli vuoden) joukkovelkakirjoihin. Korkoriski on suurempi, mutta myös tuottopotentiaali. Duraatio kuvaa, kuinka herkästi rahasto reagoi koronmuutoksiin: mitä korkeampi duraatio, sitä voimakkaammin hinta liikkuu korkojen mukana.
Yhdistelmärahastot
Sijoittavat sekä osakkeisiin että korkoihin. Allokaatio vaihtelee strategian mukaan, ja tasapainotus tapahtuu usein automaattisesti. Sopivat sijoittajille, jotka haluavat yhden ratkaisun, joka tarjoaa monipuolisen salkun ilman jatkuvaa seurantaa.
Osakerahastot
Sijoittavat osakkeisiin ja tarjoavat pitkällä aikavälillä suurimman tuottopotentiaalin, mutta myös suuremman vaihtelun. Historiallisesti osakkeet ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä keskimäärin noin 6–8 % vuodessa inflaation jälkeen, mutta historiallinen tuotto ei takaa tulevaa. Globaalit osakerahastot hajauttavat sijoitukset eri maihin ja toimialoihin.
ETF-rahastot
Pörssissä noteerattavia rahastoja, joita voi ostaa ja myydä kuten osakkeita. ETF:t ovat usein kuluiltaan edullisia, erityisesti indeksiä seuraavat passiiviset ETF:t.
Tämä artikkeli on yleistä tietoa rahastoista, eikä se ole sijoitusneuvontaa tai kehotus sijoittaa. Sijoittamiseen liittyy aina riski pääoman menettämisestä, ja rahaston arvo voi sekä nousta että laskea. Historiallinen tuotto ei takaa tulevaa kehitystä.
Tutustu aina rahaston avaintietoihin (esite ja avaintietoasiakirja) ja harkitse tarvittaessa asiantuntijan konsultointia. Verotuksen ajantasaiset tiedot saat Verohallinnolta. Lisätietoa sijoittajalle: Finanssivalvonta.
Kuinka aloittaa rahastosijoittaminen?
- Avaa arvo-osuustili tai sijoitustili pankkiin tai sijoituspalveluun.
- Vertaa eri rahastoja ja niiden kulurakennetta.
- Valitse rahasto(t) riskiprofiilisi ja sijoitushorisonttisi mukaan.
- Merkitse rahasto-osuuksia ja seuraa sijoitustasi.
Moni sijoittaa rahastoihin myös kuukausisäästämällä, jolloin ostaa osuuksia säännöllisesti. Tämä tasaa markkinoiden heilahtelua ajan myötä (kustannusten keskiarvottaminen).
Rahastot vai osakkeet?
Rahastot tarjoavat välittömän hajautuksen pienelläkin summalla, kun taas riittävä hajautus yksittäisillä osakkeilla vaatii suurempaa pääomaa ja useita eri osakkeita. Osakkeet antavat enemmän kontrollia siihen, mihin yrityksiin sijoitat, kun taas rahastossa salkunhoito on ulkoistettu. Kulurakenne on erilainen: rahastot veloittavat vuosikuluja, kun taas suorassa osakesijoittamisessa maksetaan lähinnä kaupankäyntipalkkioita – toisaalta aktiivinen osakekauppa voi kasvattaa kuluja.
Miten rahastoja ostetaan ja myydään?
Rahasto-osuuksia voi ostaa pankin konttorista, verkkopalvelusta tai mobiilisovelluksesta. Tilauksen voi tehdä ympäri vuorokauden, mutta toteutus tapahtuu seuraavana pankkipäivänä. Merkintäaika päättyy usein tiettyyn kellonaikaan (esimerkiksi iltapäivällä), ja hinta määräytyy toteutuspäivän kurssin mukaan. Myynti toimii samalla periaatteella, ja kauppasumma tilitetään tyypillisesti muutaman pankkipäivän kuluessa. ETF-rahastoja voi ostaa ja myydä pörssissä kuten osakkeita.
Hinnat ja kulut
Rahaston kulut vaikuttavat pitkän aikavälin tuottoon, joten niitä kannattaa vertailla:
| Kulutyyppi | Tyypillinen koko | Kuvaus |
|---|---|---|
| Vuosikulu (hallinnointi) | usein n. 0,2–2,0 % | Peritään rahasto-omaisuudesta vuosittain |
| Merkintäpalkkio | 0–3,0 % | Ostohetkellä mahdollisesti perittävä kulu |
| Lunastuspalkkio | 0–1,0 % | Myyntihetkellä mahdollisesti perittävä kulu |
Vuosikulut vähennetään automaattisesti rahasto-osuuden arvosta. Mitä alhaisemmat kulut, sitä enemmän tuottoa jää sijoittajalle. Monet pankit eivät peri merkintä- tai lunastuspalkkiota omista rahastoistaan – vertaile kuluja ennen sijoituspäätöstä.
Verotus lyhyesti
Rahasto-osuuksien myynnistä syntyvä voitto on veronalaista pääomatuloa. Pääomatuloveroprosentti on Suomessa porrastettu (esimerkiksi 30 % tiettyyn rajaan asti ja sen ylittävältä osalta korkeampi). Koska veroprosentit, rajat ja käytännöt voivat muuttua, tarkista ajantasaiset tiedot Verohallinnolta. Tappiollisia sijoituksia voi tietyin edellytyksin käyttää voittojen vähentämiseen.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Mitä rahastot ovat?
Ne ovat sijoitustuotteita, joissa monien sijoittajien varat kerätään yhteen ja sijoitetaan hajautetusti esimerkiksi osakkeisiin tai korkoihin. Rahastoa hoitaa yleensä salkunhoitaja, tai se seuraa indeksiä (indeksirahasto).
Mikä on indeksirahasto?
Indeksirahasto seuraa tiettyä markkinaindeksiä (esimerkiksi OMXH25 tai S&P 500). Se on usein kuluiltaan edullisempi kuin aktiivisesti hoidettu rahasto, koska sijoituspäätökset tehdään indeksin mukaan.
Mikä ero on aktiivisen ja passiivisen rahaston välillä?
Aktiivinen rahasto pyrkii voittamaan vertailuindeksin salkunhoitajan valinnoilla, kun taas passiivinen rahasto (kuten indeksirahasto) seuraa indeksiä mahdollisimman tarkasti. Passiivisissa rahastoissa kulut ovat yleensä matalammat.
Voinko menettää rahaa rahastoissa?
Kyllä. Rahaston arvo voi laskea markkinoiden mukana, ja voit saada takaisin vähemmän kuin sijoitit. Riski riippuu rahastotyypistä: osakerahastot vaihtelevat yleensä enemmän kuin korkorahastot.
Mitä hajautus tarkoittaa?
Hajautus tarkoittaa sijoitusten jakamista useisiin kohteisiin (yrityksiin, maihin ja toimialoihin), mikä voi pienentää yksittäisen kohteen riskiä. Rahasto tarjoaa hajautusta helpommin kuin yksittäisten osakkeiden ostaminen.
Kuinka nopeasti rahastoista saa rahat ulos?
Useimmissa rahastoissa lunastus kestää muutamasta pankkipäivästä noin viikkoon rahastosta ja palveluntarjoajasta riippuen. ETF-rahastoja voi myydä pörssissä kuten osakkeita.