Pelaamisesta on tullut jo lähes koko kansan huvia. Ainoastaan aivan kaikista iäkkäimmissä ikäryhmissä pelaaminen on harvinaisempaa, mutta muutoin pelaaminen on todella suosittua monen suomalaisen harrasteena. Pelaaminen on ollut osana lapsuutta nykyisille keski-ikäisille, jotka ovat eläneet lapsuuttaan 70- ja 80-luvuilla, kun pelaaminen ensimmäisillä tietokoneilla ja konsoleilla yleistyi myös Suomessa. 80-luvulla Commodore ja Amiga olivat suosittuja tietokoneita, joita käytettiin paljon varsinkin pelaamiseen. Paljon pelaaminen muuttunut sittemmin noiden aikojen, jolloin pelaamista varten piti laitteeseen sijoittaa disketti tai korppu, josta löytyi muistia tuskin parin megan verran.
Nintendo antoi nostetta konsoleihin
Ensimmäinen todella suosittu konsoli oli aikoinaan Nintendo, joka on kilpailee aktiivisesti pelaajista tänä päivänäkin. Konsolit ja pelit ovat kehittyneet vuosien saatossa valtavasti eteenpäin, mutta Nintendo on yhä mukana pelintarjoajien kamppailussa. Nintendo oli suosittu varsinkin 80- ja 90-luvulla ja yksi suosituista peleistä oli esimerkiksi Super Mario Bros. Sittemmin Nintendo on saanut suuren haastajan ennen kaikkea Play Stationista sekä Xboxista.
Kaikki pelinvalmistajat julkaisevat uusia versioita laitteistaan, joita usein numeroidaan, kuten puhelimiakin. Play Stationin eri versioita tunnetaan nimillä Play Station 1, Play Station 2, Play Station 3, Play Station 4 ja niin edelleen. Jokaisessa on aina jotakin edistyksellisiä ominaisuuksia verrattuna aiempiin versioihin, jolloin peleistä tulee aina vain sujuvampia ja realistisempia. Peliversioiden grafiikat kehittyvät erityisesti jatkuvasti, jolloin laitteet jaksavat pyörittää alati näyttävämpää grafiikkaa.
Pelien leveä hintahaitari
Tyypillinen nuori konsolipeliostaja ostaa pelin vanhempiensa rahoilla. Pelejä kohdennetaan usein nuorille teineille, vaikka niitä ostavat nykyisin myös hyvin eri-ikäiset ihmiset. Pelit ovat melko kalliita, joten varsinkaan nuorilla ei todellakaan ole varaa ostaa aina uusimpia pelejä. Pelaajien iloksi tarjolla on myös ilmaisia pelejä, joita kuka tahansa voi pelata maksutta, mikä tarjoaa hyvän mahdollisuuden pelimaailmaan erityisesti perheille, joille leipä on syystä tai toisesta tiukassa. Harva vanhempi haluaa estää lapsiaan pelaamasta ja nauttimasta vapaa-ajastaan, mutta jos vaakakupissa painaa laskujen maksaminen ja pelaaminen, niin laskujen maksaminen luonnollisesti voittaa tuossa valinnassa.
Ilmaisia pelejä voi kuka tahansa löytää netistä. Luonnollisesti uudet suositut ja kysytyt pelit eivät ole ilmaisia, vaan ilmaiset pelit ovat tyypillisesti vähemmän suosittuja tai vanhoja pelejä. Jotkin uudet pelinvalmistajat myös julkaisevat pelejään ilmaiseksi, saaden ihmiset löytämään heidän pelinsä paremmin. On myös olemassa pelejä, joissa on paljon mainoksia, joten pelaajat saavat pelin ilmaiseksi, mutta joutuvat sitten katsomaan pelissä olevia mainoksia. Useita pelejä voi pelata myös jonkin matkaa maksutta, jos pelistä on olemassa demoversio. Se onkin hyvä tapa tutustua peliin, ennen kuin tekee päätöksen pelin ostamisesta.
Kehitys kehittyy
Pelit menevät siis valtavilla harppauksilla koko ajan eteenpäin, samoin kuin myös konsolit, tietokoneet ja muut laitteet. Virtuaalitodellisuus on jo tullut alalle vahvasti, mutta varmasti tulemme näkemään sen suhteen valtavasti kehitystä vielä tulevaisuudessa. Virtuaalitodellisuus on vasta lapsen kengissä ja on todella mielenkiintoista seurata, mitä innovatiivista peleihin keksitäänkin vielä VR:n avulla.
Jotkin ihmiset pitävät pelaamista huonona harrastuksena, koska pelaajat ovat kotonaan yksin. Moni pelkää, että tällainen harrastus ei kehitä lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja. Hyvää kuitenkin on se, että nykyisin monet pelaavat netin välityksellä yhdessä. Toisin sanoen samalla kun he pelaavat, he voivat jutella keskenään ja vaihtaa ajatuksia. Pelaaminen ei siis ole enää vastakohta sosiaaliselle kanssakäymiselle. Nykyiset lapset kasvavat hyvin erilaiseen maailmaan, jossa sosiaalinen media ja sosiaalinen pelaaminen ovat osa elämää. Vanhempien on hyvä kuitenkin rajoittaa netissä olon ja pelaamisen määrää, koska lapset eivät usein itse siihen pysty.
