Älyurheiluvälineet valtaavat alaa

Kuva: Pexels

Oletko jo kuullut Ourasta? Tunnetko yrityksen nimeltä Wisehockey? Mitä sanoo brändi Suunto? Mainitsiko joku lounaalla SmartPaddlen?

Teknologian nopeutuneen kehityksen myötä markkinoille purkahtelee jatkuvasti vanhat tavat ja tottumukset mullistavia sovelluksia. Tapaaminen toisella puolella maailmaa asuvan ystävän kanssa? Kuolleen pop-tähden konsertti? Luento maailman arvostetuimmassa yliopistossa? Ruokatilaus vartin varoitusajalla? Kansainvälinen kasino? Uusi kumppani kymmenessä minuutissa? Kiitos teknologian, kaikki tämä on nykyään virtuaalisesti mahdollista, kotisohvalta nousematta. Myös urheiluteknologia on mullistanut arkeamme hiljaisesti jo vuosien ajan. Vuoden 1954 jalkapallon MM-kisoissa urheiluteknologian kärkeä edustivat Adidaksen perustajan Adi Dasslerin valmistamat, vaihdettavilla nappuloilla varustetut pelikengät. Nykypäivän urheiluteknologiaa edustavatkin sitten jo astetta villimmät keksinnöt droneralleista surffipuistoihin. Teknologian kehityksen myötä on päästy analysoimaan urheilusuorituksia tarkemmin. Teknologian ja urheilun rajapinnalla on kuitenkin syntynyt muutakin kuin dataa – kehitys on tuonut tullessaan jopa uusia urheilulajeja. Esimerkiksi E-urheilu on nykyisin Suomen toiseksi suosituin urheilulaji.

Urheilijat ammattilaisista aloittelijoihin voivat nykyään nostattaa hien pintaan teknologian avulla. Tarjolla on monen tasoista ja -hintaista älykästä urheiluteknologiaa. Teknologia mahdollistaa tarkat treenistatistiikat, toimii harjoitusvastustajana tai jopa valmentajana. Yhden suomalaisen urheiluteknologia-alan pioneerin Suunnon digitaalisista kumppanuuksista vastaava Janne Kallio kertoo teknologian mahdollistaneen kokonaisvaltaisemman treenaustavan. “Aiemmin fysiologiaa mitattiin vain harjoituksissa, mutta nykyisin moni seuraa myös unta, päivittäistä aktiivisuutta, stressiä, ravintoa ja painoa.”, linjaa Kallio. Urheilijat voivat seurata kehonsa toimintaa tarkasti kellon ympäri. Myös statistiikan terveysvaikutukset ovat merkittäviä, sillä se auttaa kaiken tasoisia kuntoilijoita käsittämään päivittäisen kuormituksensa ja optimoimaan harjoittelunsa realisesti. Kallio on myös kirjoittanut teknologian hyödyntämisestä kiinnostuneille kirjan “Treenaa tehokkaasti – Teknologia apuna kestävyysharjoittelussa”.

Millaisia erilaisia ratkaisuja teknologia sitten tuo eri lajien harrastajien ulottuville? Kuinka teknologia taipuu esimerkiksi taistelulajiharrastuksen tueksi? Onhan kyseessä tuhansien vuosien perinteisiin nojaava humaani laji, jossa opit siirtyvät opettajalta oppilaalle sanattomasti kehollisilla omaksumistapoja hyödyntäen. Vertaamme kolmea eri tasoista sovellusta, jotka palvelevat niin lajin ammattilaisten, harrastajien kuin fanien kokemusta.

Yksi mielenkiintoinen taistelulajiharrastajille suunnattu älyteknologiaratkaisu on vastikään patentoitu Kiksense. Puettavaan teknologiaan perustuva Kiksense mahdollistaa karate-harrastajien liikeratojen analysoinnin ja vertailun. Sovelluksen avulla sensei (opettaja) voi nauhoittaa liikeratoja jotka toivoo oppilaidensa oppivan. Tämän jälkeen oppilaat voivat pukea sovelluksen neljä sensoria nilkkoihin ja ranteisiinsa ja toistaa toivotut liikesarjat. Kiksense vertailee oppilaisen suoritusten laatua opettajan asettaman standardin mukaisesti. Kiksein kaltainen älyteknologia voi vaikuttaa urheilumaailmassa jopa ammattitasolla, helpottaen liikkeidentunnistusta sekä ottelijoiden pisteytystä nopeatahtisissa taistelulajikisoissa.

Hyvä esimerkki harrastustasoisesta älyteknologista on jo aiemmin esitelty maailman ensimmäinen robottinyrkkeilysäkki. Botboxer kohahdutti Las Vegasin Martial Arts Supershow -messuilla jo pari vuotta sitten. Nyrkkeilijöiden harjoitusvastustajaksi kehitetty älynyrkkeilysäkki tarjoaa monia erilaisia treenausmodeja. Intuitiivinen robottitreenikaveri ennakoi liikkeesi ja vastaa niihin taistelulajeja harrastaville tutuilla tekniikoilla. Liikkeissään älysäkki on jopa nopeampi kuin ammattilaisnyrkkeilijä. Jokaisesta harjoitussessiosta tallentuu tietysti monipuoliset statistiikat. Älynyrkkeilysäkin kehittäjät tarjoavat Botboxerista nykyisin Pro- ja Play-versiot. Pro-versio toimii nyrkkeilijän harjoitusvastustajana, treenikaverina ja valmentajana. Play-versio taas on interaktiivinen nyrkkeilysimulaattori, joka saa taistelulajitreenaamisen tuntumaan peliltä. Tarjolla on kokonaisvaltainen virtuaalinyrkkeilykokemus. Esimerkki vastaavasta sovelluksesta löytyy pyöräilyn saralta. Hehkutettu Zwift-sovellus muuttaa repetitiivisen sisäpyöräilysession olohuoneen nurkassa adrenaalia nostattavaksi ryhmärallikokemukseksi komeissa 3D-maisemissa.

Kuntoilu voi olla myös leikkimielistä ajanvietettä ja hikipisarat hauskanpidon vaivaton sivutuote. Kotikäyttöön suunniteltujen kuntoilupelien kasvava valikoima tempaa mukaansa karaistuneemmankin sohvaperunan.  Microsoft Kinect- ja Playstation Move -liikeohjaimilla pelatessa kalorit ropisevat ja hiki nousee pintaan kuin huomaamatta. Taistelulaji-intoilijan makuun sopii esimerkiksi katutappelupeli PS3 Fight.

Urheiluteknologian ala on globaalisti rajussa kasvussa. Ekspertit ennustavat urheiluteknologian saran saavuttavan 30 biljoonan rajapyykin vuoteen 2024 mennessä. Suomalaiset urheiluteknologit tunnetaan maailmalla erityisesti perinteisten urheiluvälineiden päivittämisestä teknologisilla innovaatioilla. Suomesta on lähtenyt maailmalle jo muun muassa Sport IQ:n kehittämä ja lajiliitto Fiban hyväksymä maailman ensimmäinen älykoripallo sekä Wisehockey-yrityksen älykiekko, joka kerää jääkiekkoilijoiden pelidataa reaaliaikaisesti. Uutta suomalaisen älyteknologian hittiä veikataan käyttäjänsä terveystietoja tallentavasta Oura-älysormuksesta.

Maailman innovatiivisimpia urheiluteknologiasovelluksia juhlitaan vuosittain Sports Technology Awards -seremoniassa Lontoossa. Alan merkittävintä palkintogaalaa on järjestetty vuodesta 2014. Tapahtuma tuo parrasvaloihin urheiluteknologian edelläkävijät ympäri maailmaa, inspiroiden ja informoiden niin urheilun ja teknologian kuluttajia kuin alan ammattilaisia. Urheiluteknologian innovaattoreita juhlitaan Lontoossa jälleen syyskuussa 2020. Palkintogaalan seitsemäs vuosi esittelee yli 50 eri urheilulajin kehittämiseksi suunniteltua urheiluteknologiasovellusta yli 30 maasta. Jäämme intohimoisesti odottelemaan josko Lontoossa päästäisiin syyskuussa nostamaan malja vihdoin myös suomalaiselle innovaatiolle.