Nanoteknologia ja mikroskooppinen elektroniikka tuovat monia uusia tekniikoita lääketieteeseen.

Laboratoriossa kantasolusta kasvatettuun maksa-organoidiin on laitettu RFID-siru. Jatkossa esimerkiksi eri laboratoriossa kasvatetut näytteet voidaan identifioida näin.
(Kuva: Kimura et al. /iScience)

RFID-sirut (radio frequency identification eli radiotaajuinen etätunnistus) ovat nykyään niin pieniä, että ne mahtuvat solun sisälle. Kokoluokka on siin 22 mikronia eli 0,022mm: Viidesosa keskipaksun hiuksen paksuudesta. Siruja voidaan asettaa soluihin, esimerkiksi syöpäsoluihin, ja näiden solujen liikettä voidaan seurata. Näin voidaan tutkia erittäin tarkasti kuinka solut liikkuvat jä kehittää tämän avulla ymmärrystä sairauksista sekä ihmisen toiminnasta.

Hitachin siruja vuodelta 2007: Vasemmalla nano-siruja ja hius, oikealla vanhemman mallin siru, joka on suurempi.

Nanosiruja voisi päätyä henkilöön myös esimerkiksi hengitysteiden kautta. Jäämme odottamaan lääketieteen seuraavia läpimurtoja liittyen tähän minimalistiseen jäljitysteknologiaan!

Lähteet: Science Daily, RFID Journal

Edellinen artikkeliGuinnessin ennätys harppuunan keihäiden pyydystämisestä minuutissa, katso video!
Seuraava artikkeliHAL 9000 -viihdekeskus ei uhkaa ihmishenkiä, mutta huokuu Avaruusseikkailu: 2001 -järjestelmää