Kovasti on nykyään väkivaltaa videopeleissä. Monesti tämän tyyppisissä peleissä kohtaa tilanteita, jotka ovat vihamielisiä ja joissa vastaan tulee vihainen olento tai ihminen.
Tutkijaryhmä Loyola University Chicagosta, vetäjänä L. Stockdale keräsivät testiryhmän, 30 usein pelaavaa (yli 30 tuntia viikossa) sekä 31 ei niin usein pelaavaa (kontrolliryhmä, jotka pelasivat vain ei-väkivaltaisia pelejä kuten Fifa-jalkapalloa). Testiryhmän keski-ikä oli 21 vuotta.
Empatia- eli myötätuntotestissä tutkittiin kuinka pelaajaryhmässä kyettiin tunnistamaan valokuvassa olevan henkilön kasvoista tämän tunnetila. Myös aivokäyrää tutkittiin.
Jo pohjustavassa testissä saatiin tulokset, jotka näyttivät että pelaajaryhmässä ei osattu tehokkaasti tunnistaa esitettyjen henkilökuvien tunnetiloja. Aivokuvatestissä näytettiin kuvia miehistä sekä naisista, jotka näyttivät joko onnellisilta tai pelokkailta. Aivokuva osoitti pienemmät reaktiot tunteikkaisiin kuviin, kuin mitä kontrolliryhmällä havaittiin. Testissä myös havaittiin, että iloiset kasvot aiheuttivat suuremman reaktion, joka viittaa siihen, että peleissä kohdatut uhkaavat kasvot ovat tulleet ”arkipäiväisiksi” ja eivät näin aiheuta niin suurta reaktiota.
Videolla esitellään väkivaltaisia sotapelejä (Top 5 Most Realistic War & Military Based Video Games):
Testituloksista kyettiin päättelemään, että toistuva väkivaltaisten pelien pelaaminen johtaa viileyteen, kylmyyteen sekä kontrollintunteeseen. Myötätunnon kokeminen vähenee ja tunteiden kokeminen vähenee. Lisäksi eri tunteiden havainnoiminen ihmisten kasvoilta heikkenee.
Toisessa testissä n. vuoden takaa Montrealin yliopistossa havaittiin, että n. 100 hengen testiryhmän pelatessa sotapelejä 90 tuntia, heillä oli vähemmän neuroneita hippokampuksessa, joka on aivojen muistikeskus. Verrokkiryhmä pelasi Super Mario -pelejä ja harmaa aines aivoissa parani. Sotapelejä pelanneen ryhmän tulosten perusteella voidaan ajatella alzheimerin taudin riskin kasvavan.
Tämä Montrealin tutkimus myös osoitti vastaväitteen niille tutkimuksille, jotka ovat esittäneet, että pelaaminen parantaa älyä sekä tehostaa lyhytkestoista muistia.
Toivokaamme siis vähemmän sotapelejä pelikonsoleille. Nykyään kun on vaikea löytää kiinnostavia seikkailupelejä, joissa ei tarvitse tappaa.
Lähteet: British Psychological Society, Dailymail