RAY:n Videopokeri – näin syntyi 1980-luvun legendaarinen pelikone

RAY:n Videopokeri on yksi suomalaisen peliautomaattihistorian tunnetuimmista laitteista. Monelle 1980- ja 1990-luvuilla kasvaneelle sen karu korttigrafiikka, tuplauspelin jännitys ja korvamatoksi jäänyt tuplausmelodia ovat osa yhteistä muistomaisemaa – samoin kuin se harmillinen äänimerkki, joka kuului silloin, kun tuplaus meni pieleen. Tässä artikkelissa käydään läpi, mikä Videopokeri oikeastaan oli, kuka sen suunnitteli, millaista tekniikkaa sen sisällä hyrisi ja miten legenda on tehnyt paluun nykyaikaan. Mukana on myös faktantarkistettu katsaus videopokerin maailmanlaajuiseen historiaan sekä siihen, millaisessa ympäristössä rahapeliautomaatteja Suomessa nykyään käytetään.

Mikä RAY:n Videopokeri oli?

Videopokeri – monelle yksinkertaisesti ”Pokeri” – oli Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) kehittämä raha-automaatti, jossa pelattiin viiden kortin jätöpokeria videoruudulta. Pelaaja sai jakaa viisi korttia, valita mitkä niistä pitää ja jakaa loput uudelleen. Voittavasta korttiyhdistelmästä kertyi voitto, jonka saattoi halutessaan panna tuplauspeliin.

Laite oli monella tapaa käännekohta. Se oli RAY:n ensimmäinen videoruudulla varustettu peliautomaatti ja samalla ensimmäinen Suomessa valmistettu pokeriautomaatti. Siihen asti suomalaisten tuntemat raha-automaatit olivat olleet mekaanisia tai sähkömekaanisia laitteita, kuten kolikoita niellä pajatso ja hedelmäpelit. Videopokeri toi näyttöruudun ja ohjelmoidun pelilogiikan suomalaisiin baareihin, kahviloihin, huoltoasemille ja linja-autoasemille.

Juuri sijoittelu teki laitteesta tutun koko kansalle. 1980-luvun puolivälistä alkaen Videopokereita ja niiden sukulaislaitteita löytyi käytännössä joka kolkasta – eikä niitä tarvinnut etsiä erillisistä pelisaleista. Tuplauspelin ratkaisun hetkellä moni muistaa pidättäneensä hengitystään: onnistunut valinta nosti voiton kaksinkertaiseksi, väärä valinta kuitattiin tylyllä äänimerkillä, joka vei kaiken.

VIRA-projektista legendaksi – näin pelikone syntyi

Videopokerin tarina alkoi RAY:n tuotekehityksessä työnimellä VIRA. Lyhenne ei aluksi herättänyt kehittäjissä suurta innostusta, mutta kun selvisi, että se tarkoitti sanaa ”videorahapeli”, kiinnostus kasvoi. Kyseessä oli täysin uudenlainen laite, jossa yhdistyivät tietokonegrafiikka, äänimaailma ja rahapelimekaniikka.

Suunnittelutyön keskeinen hahmo oli RAY:n innovaatiopäällikkö Kimmo Koskinen. Hän on myöhemmin kertonut haastatteluissa, miten peli rakennettiin 1980-luvulla pala palalta. RAY:n tuotesuunnittelupäällikkönä tuohon aikaan toiminut Olli Hämäläinen on puolestaan muistellut, että suunnittelija hahmotteli korttien ja voittotaulukon sijoittelun aluksi aivan tavalliselle paperille – nykynäkökulmasta vaatimaton lähtökohta laitteelle, josta tuli kansallinen klassikko.

Videopokeri edustaa samaa kotimaisen insinöörityön perinnettä kuin moni muukin aikansa keksintö. Jos suomalainen kekseliäisyys kiinnostaa laajemmin, kannattaa tutustua koosteeseen suomalaisista keksinnöistä kautta aikojen.

Kuuluisa tuplausmelodia

Videopokerin ehkä tunnetuin yksityiskohta ei ollut grafiikka vaan ääni. Tuplauspeliin liittyvän melodian sävelsi niin ikään Kimmo Koskinen – kerrotaan, että tehtävä päätyi hänelle lähinnä siksi, että hän oli soittanut bändeissä ja hänellä oli korvaa melodioille.

Melodiasta tuli uskomattoman kuultu. Arvioiden mukaan sävel soi yli kaksi miljardia kertaa noin kymmenen vuoden aikana, vuosien 1986 ja 1996 välillä. Monelle se jäi mieleen niin sitkeästi, että sitä hyräili pitkin päivää vaikkei olisi itse pelannut – harva peliääni on painunut suomalaisten kollektiiviseen muistiin yhtä syvälle.

Anekdootteja suunnittelun varrelta

Laitteen kehitysvaiheisiin liittyy myös tarinoita, jotka valottavat varhaisen ohjelmoinnin arkea. Eräässä espoonlahtelaisessa sijoituspaikassa oli pokeriautomaatti, joka tuntui tyhjentyvän liiankin herkästi tiettyjen pelaajien käsittelyssä. Asiaa ryhdyttiin selvittämään, mutta selvittelyn yhteydessä laitteen uuteen piiriin päätyi vahingossa kehityskäyttöön tarkoitettu debuggausversio. Viikonlopun aikana voittoja alkoi tulla pakalla, jossa oli vain hertta- ja patakortteja – korjausyritys tuotti siis täysin päinvastaisen tuloksen.

Toinen muisteltu haaste liittyi ääneen: aikakauden äänipiiri pystyi tuottamaan vain yhden äänen kerrallaan, joten useiden samanaikaisten äänten saaminen ulos samasta sirusta vaati kekseliäisyyttä. Juuri tällaiset ratkaisut tekivät varhaisista peliautomaateista yhtä paljon insinöörityön kuin viihteen tuotteita.

Tekniikka konepellin alla – Motorola MC68008

Videopokerin peliprosessorikortti oli RAY:n oman tuotekehityksen suunnittelema, ja sen sydämenä toimi Motorola MC68008 -mikroprosessori. Mikroprosessori on pieni siru, joka toimii laitteen ”aivoina”: se suorittaa ohjelman käskyjä ja ohjaa näyttöä, ääniä ja pelilogiikkaa.

MC68008 oli Motorolan vuonna 1982 esittelemä edullisempi versio tunnetusta 68000-prosessorista. Sisäisesti se oli käytännössä samanlainen kuin iso veljensä, mutta se siirsi tietoa ulospäin kapeampaa, 8-bittistä väylää pitkin. Tämä teki sirusta halvemman ja yksinkertaisemman rakentaa laitteisiin, mutta samalla noin puolet hitaamman kuin saman kellotaajuuden 68000. Siruja myytiin muun muassa 8 ja 10 megahertsin nopeuksilla, ja perusversio pystyi osoittamaan jopa megatavun verran muistia.

Sama prosessoriperhe oli aikakautensa työjuhta. 68000-sarjan siruja käytettiin esimerkiksi varhaisissa kotitietokoneissa ja pelikonsoleissa, ja juuri MC68008 tunnetaan muun muassa brittiläisen Sinclair QL -kotitietokoneen prosessorina. On kiehtovaa ajatella, että baarin nurkassa hurissut pokeriautomaatti käytti samaa sukupolvea olevaa tekniikkaa kuin aikakauden tietokoneet. Jos tietotekniikan kehitysloikat kiinnostavat, lue vertailu siitä, kuinka Apollo 11:n tietokoneet vertautuvat nykyälypuhelimeen, tai askartele itsellesi 1950-luvun yksibittinen paperitietokone.

Videopokerin lyhyt historia maailmalla

RAY:n Videopokeri ei syntynyt tyhjiössä, vaan se oli suomalainen versio kansainvälisesti kehittyneestä peli-ide asta. Pokeria pelaavien koneiden juuret ulottuvat 1800-luvun lopulle: Sittman ja Pitt rakensivat vuonna 1891 kolikkokäyttöisen korttikoneen, ja Charles Fey kehitti pian tämän jälkeen laitteen, jossa pelaaja saattoi pitää osan korteista ja jakaa loput uudelleen – sama jätöpokerin perusidea, joka on videopokerissakin.

Elektroninen, videoruudulla pelattava pokeri syntyi Yhdysvalloissa. Dale Electronics -yhtiön Poker-Maticia pidetään yleisesti ensimmäisenä aidosti elektronisena videopokerikoneena, ja se tuli Las Vegasiin noin vuonna 1970. 1970-luvun kuluessa peli yleistyi, ja sen suosiota kasvatti voimakkaasti liikemies Si Redd, jonka perustamasta yhtiöstä kehittyi sittemmin alan jätti International Game Technology (IGT). Lähteet ovat osin eri mieltä täsmällisistä vuosiluvuista ja siitä, kenelle keksinnöstä kuuluu suurin kunnia, mutta päälinjat ovat selvät: videopokeri kasvoi 1970-luvulla Yhdysvalloissa, ja RAY toi ilmiön Suomeen omalla, kotimaisella laitteellaan 1980-luvulla.

Klassikon paluu – Videopokeri tänään

Alkuperäiset mekaaniselta tuntuneet pokeriautomaatit ovat jääneet historiaan, mutta itse peli elää yhä. RAY julkaisi vuonna 2015 Videopokerista ilmaisen nettiversion tietokoneille sekä mobiilisovelluksen, ja digitaalinen versio tuli myös osaksi uudempien peliautomaattien valikoimaa. Näin uusi sukupolvi pääsi tutustumaan klassikkoon ja vanhemmat pelaajat palaamaan muistojensa äärelle.

RAY:n peliperintöä esitellään edelleen Raymond-sivustolla, jossa klassikkopelin tarinaa ja paluuta käsitellään artikkelissa Klassikon paluu. Videopokerin synnystä kertova suunnittelijan haastattelu on puolestaan katsottavissa YouTubessa, ja se on tämän aiheen parhaita ensikäden lähteitä.

RAY:sta Veikkaukseen – toimintaympäristön muutos

Videopokerin aikaan rahapelit olivat Suomessa jaettu kolmen valtio-omisteisen toimijan kesken: RAY vastasi raha-automaateista ja kasinotoiminnasta, Veikkaus veikkaus- ja lottopeleistä sekä Fintoto hevospeleistä. RAY tunnettiin ennen kaikkea peliautomaateistaan, ja se pyöritti myös maan ainoaa kasinoa, Casino Helsinkiä.

Vuoden 2017 alussa nämä kolme yhtiötä sulautuivat yhdeksi valtion omistamaksi rahapeliyhtiöksi, Veikkaus Oy:ksi. Samalla raha-automaattien sääntely on tiukentunut merkittävästi. Arpajaislakia muutettiin niin, että hajasijoitettujen raha-automaattien – eli kauppojen, kioskien ja huoltoasemien koneiden – pelaaminen edellyttää tunnistautumista vuoden 2022 alusta alkaen; Veikkaus siirtyi tunnistautuneeseen pelaamiseen vaiheittain jo vuodesta 2021. Kaikkeen rahapelaamiseen pätee myös 18 vuoden ikäraja, ja hajasijoitettujen automaattien määrää on samalla vähennetty tuntuvasti pelihaittojen rajoittamiseksi.

Tausta-ajatus on, että tunnistautuminen ja koneiden määrän rajoittaminen auttavat ehkäisemään peliongelmia. Lisää aiheesta voi lukea sivustomme omalta vastuullisen pelaamisen sivulta.

Kenelle Videopokerin tarina on kiinnostava?

Videopokerin tarina puhuttelee monenlaisia lukijoita. Nostalgikolle se avaa muistoja huoltoasemien ja baarien peliautomaateista ja niiden tutuista äänistä. Tekniikasta ja insinöörityöstä kiinnostunut saa konkreettisen esimerkin siitä, miten 1980-luvun mikroprosessoritekniikkaa sovellettiin suomalaisessa tuotekehityksessä. Peli- ja muotoiluhistorian harrastaja puolestaan näkee, kuinka kansainvälinen peli-idea muokattiin kotimaiseksi klassikoksi. Yhteistä kaikille on se, että kyse on paljon muustakin kuin rahapelistä: Videopokeri on pala suomalaista teknologia- ja kulttuurihistoriaa.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Kuka suunnitteli RAY:n Videopokerin?

Videopokerin kehittämisestä vastasi RAY:n tuotekehitys. Keskeisenä hahmona oli innovaatiopäällikkö Kimmo Koskinen, joka on myös kertonut pelin synnystä haastatteluissa. Tuotesuunnittelupäällikkönä toimi tuolloin Olli Hämäläinen. Projektin työnimi oli VIRA eli ”videorahapeli”.

Minkä ikäinen Videopokeri on?

Laite kehitettiin ja levisi Suomeen 1980-luvun puolivälissä. Monissa lähteissä mainitaan vuosi 1986, ja laitteen kuuluisa tuplausmelodia soi arvioiden mukaan vuosina 1986–1996. Täsmällinen julkaisuvuosi vaihtelee hieman lähteestä riippuen, mutta kyse on joka tapauksessa 1980-luvun puolivälistä.

Mikä prosessori Videopokerissa oli?

Peliprosessorikortissa käytettiin Motorola MC68008 -mikroprosessoria. Se oli vuonna 1982 esitelty, 8-bittisellä väylällä varustettu edullisempi versio Motorolan 68000-prosessorista, ja samaa sirua käytettiin esimerkiksi Sinclair QL -kotitietokoneessa.

Mikä oli Videopokerin tuplausmelodia?

Tuplausmelodia oli Kimmo Koskisen säveltämä lyhyt sävel, joka soi tuplauspelin yhteydessä. Siitä tuli yksi suomalaisten tunnetuimmista peliäänistä, ja sen arvioidaan soineen yli kaksi miljardia kertaa kymmenen vuoden aikana.

Voiko Videopokeria pelata vielä nykyään?

Kyllä. Peli palasi vuonna 2015 ilmaisena netti- ja mobiiliversiona, ja digitaalinen versio on ollut tarjolla myös uudemmissa peliautomaateissa. Rahalla pelattaessa kyseessä on rahapeli, johon pätevät 18 vuoden ikäraja ja vastuullisen pelaamisen periaatteet.