Hissin historiasta tulee ensimmäisen mieleen kaivo, joka varmaan on vanha kuin ihmisasutukset muualla kuin puron lähellä. Tarkastelemme tässä kuinka hissiteknologia on kehittynyt ja millaisia versioita on ollut aiemmin.
Jo muinaisten Egyptiläisten kerrotaan kehittäneen tehokkaita hissisysteemejä ainakin tavaran nostamiseen. Aikoinaan jo Arkhimedes (Kreikka noin 287 eaa.–212 eaa) piirusti ja suunnitteli hissin. Väkipyörät ja rummun ympärille kieritetyt köydet vipuineen mahdollistivat nostamisen. Myöhmmin n. vuonna 80 tästä oli kehittynyt versio, jolla mm. gladiaattorit nousivat taisteluareenalle.
200-luvulla vesivoimaa, ihmisiä sekä eläimiä käytettiin nostamaan ja laskemaan hissiä. Keskiajalla hissejä paranneltiin ja kehitettiin ainakin munkkien nostamiseksi luostareihin. 1700-luvun loppupuolella venäläinen keksijä Ivan Kulibin kehitti ruuvimekanismiin perustuvat hissin. Vuonna 1743 Ranskan kuningas Louisille rakennettiin tuolihissi, jolla hän pääsi nousemaan ja laskemaan parvekkeelta toiselle.
Nykyaikaisen hissin isänä voitaneen pitää amerikkalaista Elisha Graves Otisia, joka vuonna 1854 esitteli New Yorkin Kristallipalatsissa hissin, joka sisälsi tarrainlaitteen. Tarrainlaite estää hissiä putoamasta alas vaikka hissin nostoköydet pettäisivät tai nostokoneisto pettäisi. Se teki mahdolliseksi korkeiden rakennusten rakentamisen. Demonstraatiossaan hän nousi hissillä puoliväliin ja iski kirveellä hissin köyden poikki. Hissi putos kymmenisen senttiä ja pysähtyi.
Alkuaikojen hissit olivat rakenteeltaan yleensä varsin avoimia ja saivat käyttövoimansa esimerkiksi jatkuvasti pyörivästä, höyrykoneen käyttämästä valta-akselista.
Hissitekniikan alkuaikoina myös hydrauliset hissit olivat varsin yleisiä. Käyttövoimana oli tavallisesti painevesi. Nostoelimenä oli maahan upotettu sylinteri tai lyhytiskuinen sylinteri ja köysipyörästö, jolla liike moninkertaistettiin.
Eri nykyhissityypeistä on runsaasti tietoa Wikipedian artikkelissa aiheesta.
Viimeisin suuri innovaatio hissiteknologiassa on Kone Oyj:n 1996 esittelemä konehuoneeton hissi. Konehuoneettomalla hissillä tarkoitetaan rakennetta, jossa hissin nostokoneisto on sijoitettu hissikuiluun ilman, että erillistä konehuonetta tarvitaan. Ennen konehuoneettoman hissin esittelyä oli runsaasti epäluuloisuutta, että sellaista ei voi olla. Mutta kyllähän me täällä Suomessa kykenimme sellaisenkin tekemään!
Koska konehuonetta ei tarvitse rakentaa, saadaan hissin rakennuskustannuksia laskettua n. 25 %:lla. Kuilun ei tarvitse olla juurikaan isompi kuin perinteisessä hississä. Myös energian käytössä säästetään n. 20-30%.
Hissiteknologian ollessa näin kehittynyttä, nyt keskitytään erilaisten viimeistelyjen asioihin kuten kulun helpotukseen.
Yksi hauska erikoisuus hissien historiaan liittyen on, että aiemmin kerrostaloissa pohjakerros oli varakkaiden suosiossa. Kun hissit keksittiin, luonnollisesti yläkerroksista tuli halutumpia.
Lähteet: Engineers Garage, Eastersealstech, Wikipedia, Vertran