Toisen maailmansodan sotilasilmailusta monelle tulee ensimmäisenä mieleen Messerschmitt Bf 109:n kaltaiset koneet, jotka jo silkalla tuotantomäärällään tekivät itsestään legendoja. Monet maat rakensivat omia sotilaskäyttöön tarkoitettuja lentokoneita ennen toisen maailmansodan syntyä, mutta harvasta niistä oli vastusta Luftwaffen määrällisesti ja taktisesti tehokkaammille kalustolle.
Armas naapurimme Ruotsi pysytteli kaikessa viisaudessaan puolueettomana ja ei ollut missään vaiheessa suorien sotatoimien kohteena. Mutta koska sodanuhka oli vahvana läsnä mm. Saksan miehittäessä Norjan kesäkuussa 1940 ja Suomen taistellessa olemassaolostaan Neuvostoliittoa vastaan, oli ruotsalaistenkin pohdittava sitä mahdollisuutta että rauha ei välttämättä ole itsestäänselvyys.
Tämän vuoksi Ruotsi pyrki koko sodan ajan vahvistamaan asevoimiaan ja yksi kehitystyön tuloksista oli Saab 21 työntopotkurikone. Täysin kotimaisin voimin rakennetun ruotsalaishävittäjän suunnittelu aloitettiin 1941 ja se lensi ensilentonsa 1943.
Rakenteellisten ratkaisujen puolesta Saab 21 oli varsin innovatiivinen sillä koneen suunnittelussa lähdettiin liikkeelle siitä että moottori sijoitettiin lentäjän taakse, jolloin koneen nokka voitiin hyödyntää mm. aseistuksen käyttöön. Kone oli myös ensimmäisiä koneita, joissa käytettiin ns. kolmipyörälaskutelinettä.
Taakse sijoitetun moottorin vuoksi koneen peräsimet ja korkeusvakautin sijaitsivat kaksoispuomirakenteella tehdyn takarungon päässä ja tämä antoi koneelle helposti tunnistettavan siluetin. Moottorin sijainnilla oli sekä hyötyjä että haittoja, sillä taakse sijoitettu moottori vähensi ilmavirran aiheuttamaa kitkaa rungolla. Ratkaisun haittana oli se, että lentäjä ei voinut poistua koneesta perinteisellä tyylillä, sillä ilmavirta olisi väistämättä vetänyt pilotin potkurin lapoihin ilmeisin seurauksin. Kehitystyön aikana ratkaisuksi ehdotettiin mm. järjestelmää, jonka avulla moottorin lavat irroitettaisiin moottorista pienillä räjähteillä ennen koneesta poistumista. Radikaalimpi ehdotus oli koko moottorin erottamista koneen muusta rungosta hieman isommalla räjäytyspanoksella.
Lopulliseksi ratkaisuksi muodostui heittoistuin jonka idean ruotsalaiset kopioivat saksalaisilta, jotka käyttivät heittoistuinta mm. Dornier Do 335 koneessa. Konetta valmistettiin vuoteen 1948 mennessä 299 kappaletta ja erikoislaatuisen moottorin sijoituksen ansiosta koneeseen voitiin asentaa brittiläisvalmisteinen De Havilland Goblin-suihkumoottori varsin pienin muutoksin.
Kuvassa näkyvä suihkumoottoriversio sai tyyppimerkinnäkseen Saab 21R ja se toimi ruotsin ilmavoimien pääkoneena aina vuoteen 1956 asti. Suihkumoottoriin siirtyminen vaati ainoastaan pyrstön uudelleensuunnittelun siten, että korkeusvakautin nostettiin ylös pois moottorin tuottaman suihkuvirtauksen tieltä.
Lähteet: aviastar.org, wikipedia