Elokuussa 2006 Will Aspinall sai idean miettiessään avaruudesta. Eikä mennyt aikaakaan kun mdf-levystä, oluttölkeistä ja jesarista oli valmistunut ensimmäinen prototyypi Aspiral Clock -kellosta. Siis spiraalisesta kellosta. Ideassahan ei sinällään ole mitään erikoista, mutta on se melkoisen ovela! Sen sijaan että viisarit liikkuisivat, liikkuu kellotaulu ja viisareiden tilalla on merkinnät spiraalin sisällä. Ja kuula menee spiraalissa osoittaen mikä aika on. Mielestäni tässä yhdistyvät spiraali, ympyrä ja aika maailmankaikkeuden käsitettä mullistavalla tavalla. Aika voi ollakin spiraali!

Syyskuussa Neil Lambeth astui mukaan projektiin ja kehitystyö sai vauhtia. Kesällä 2009 laite saatiin myyntiin ja oikein BBC:kin kävi ihmettelemässä tätä innovaatiota. Tämän haastattelun voi katsella alla olevalta videolta. Laitteen toiminta lienee jo kuvaa katsomalla melkoisen helposti havaittavissa. Siis spiraalikellon aihion pyöriessä kuula liikkuu spiraalissa sisemmäs ja hetkeä vaille 12 kohdalla se tipahtaa keskeltä alas, alkamaan kello 12:sta. Hintaa yksittäiskappaleella on 390 euroa.

Lähde: www.aspiralclocks.com

Edellinen artikkeliLumilinko, esim. Honda HS1132TAS on hieno laite
Seuraava artikkeliMiltä näyttää LP-levy elektronimikroskoopilla katsottuna? Entä CD?

9 KOMMENTIT

  1. Mitenköhän tuo toimii, kun tuossa kellossa esim. 10 – 11 väli on todella suppea ja esim. 1 – 2 väli on todella pitkä? Ilmeisesti siinä on mottori, joka säätää tuon pyörimisnopeuden sopivaksi?

  2. Tuosta oikein slim-malli että ei ois kuin pari senttiä paksu ja pallon tilalla ohut sylinteri, niin johan kelpais. 😛

  3. aven eiköhän tuo pyöri samalla nopeudella koko ajan. Vähän logiikkaa peliin.

  4. Siis. tajusin sen jo heti postaukseni jälkeen 😀 Ja yritin poistaa tuota vanhaa, mutta ei jostakin syystä poistunut.

  5. ”Mitenköhän tuo toimii, kun tuossa kellossa esim. 10 – 11 väli on todella suppea ja esim. 1 – 2 väli on todella pitkä? Ilmeisesti siinä on mottori, joka säätää tuon pyörimisnopeuden sopivaksi?”

    Mieti vielä hetki. Johtuiskohan siitä että sisäosassa oleva kaari on ”jyrkempi” kuin ulkokaari?

  6. Sanoin edellisessä kommentissa että tajusin jo. Lue kommenttiasi edeltävä kommentti. Sain asian selville heti tuon postauksen jälkeen.

Comments are closed.