Ajatus tietokoneesta ilman hiirtä herättää nykyaikaisessa ihmisessä yhtä ristiriitaisia ja epäuskoisia tuntemuksia, kuin ajatus skinheadista ostamassa itselleen kivoja sandaaleja kesäksi. Tietokoneeseen liitetty hiiri on käytännössä välttämättömyys nykyaikaisten, graafisten käyttöjärjestelmien sujuvaan hallintaan. Rohkenisin väittää, että aika moni olisi pulassa jos esim. Windows-pohjaista järjestelmää pitäisi yhtäkkiä käyttää vaikkapa työpäivän ajan pelkästään näppäimistön voimin.

Juuri graafisen käyttöjärjestelmän kehitystyössä ilmenneet tarpeet olivat Douglas Engelbartin (s. 30.1.1925, Oregonissa) mielessä, kun hän Bill Englishin avustuksella loi maailman ensimmäisen tietokonehiiren Stanfordin tutkimusinstituutissa vuonna 1964.

Hiiri oli rakenteeltaan hyvin yksinkertainen: Ontoksi koverrettuun puupalikan sisälle oli asennettu metallikiekot, jotka rullasivat 90 asteen kulmassa toisiinsa verrattuna muodostaen  siten X- ja Y-akselin. Lisäksi puisessa laatikossa oli yksi punainen nappi toimintoja varten.

Douglas Engelbart haki 1967 patenttia keksinnölle nimeltään ”X-Y position indicator for a display system”, eli X–Y-asemaosoitin näyttöjärjestelmälle ja se sai patenttisuojan 1970. Ensimmäisessä hiiressä esitelty toimintaperiaate oli käytössä valtaosassa tietokonehiiristä vielä 90-luvun lopulle asti, jolloin optiset hiiret alkoivat lyödä itseään läpi perinteisten ns. pallohiirten tilalle.

Uutuus julkistettiin maailmalle 9. joulukuuta 1968. Sitä esiteltiin suurelle yleisölle San Franciscossa pidetyssä tietokonekonferenssissa näyttämällä kuinka helppoa X–Y-asemaosoittimella oli leikata, kopioida ja liittää tekstiä näytöllä olevaan tekstitiedostoon. Tämän tiedon valossa voitaisiin sanoa, että monen muun saavutuksen lisäksi Engelbart on nykyaikaisen copypaste-opiskelutyylin isä.

Engelbart kädessään maailman ensimmäinen hiiri

Uusi osoitinlaite sai pian ensiesiintymisensä jälkeen kansan huulilla nimen mouse (suom. hiiri), sillä se ulkoisesti muistutti hieman hiirtä pitkän johtonsa ansiosta. Stanfordin tutkimusinstituutti lisensoi Engelbartin ja hänen ryhmänsä keksimän osoitinlaitteen oikeudet Applelle  varsin vaatimattomasta summasta; noin 40 000 yhdysvaltain dollarista.

Engelbart ei itse ole koskaan saanut provisioita keksinnöstään, mutta häntä on mm.  huomioitu keksintöjensä johdosta myöntämällä hänelle vuonna 2000 Yhdysvaltain silloisen presidentin Bill Clintonin toimesta National Medal of Technology, eli kansallinen teknologiamitali.

Engelbart ei toki saanut mitalia pelkästään hiiren ansiosta, sillä miehellä oli näppinsä pelissä myös mm. Arpanet-järjestelmän, nykyaikaisen internetin edeltäjän kehitystyössä, mutta se onkin jo sitten toinen tarina…

Lähteet: www.mr-gadget.de, gajitz.com, wikipedia.org, gadgetlite.com

Edellinen artikkeliMikkelin Miesasialiike: Olutpullon kaatumisenestolaite cd-levystä
Seuraava artikkeliSkinput – näppäimet iholle

9 KOMMENTIT

  1. ”Ajatus tietokoneesta ilman hiirtä herättää nykyaikaisessa ihmisessä yhtä ristiriitaisia ja epäuskoisia tuntemuksia, kuin ajatus skinheadista ostamassa itselleen kivoja sandaaleja kesäksi. Tietokoneeseen liitetty hiiri on käytännössä välttämättömyys nykyaikaisten, graafisten käyttöjärjestelmien sujuvaan hallintaan.”

    Ajatus hiirettömästä tietokoneesta ei herätä nykyihmisessä epäuskoisia tuntemuksia, vaan ajatuksia ja toiveita nopeasti yleistyvistä tablet-koneista. Päinvastoin epäuskoa saattaisi herätä korkeintaan kaikkein vanhimman sukupolven jo kehityksen kärryiltä pudonneissa senjorikäyttäjissä. Mitä tietokoneeseen liitetyn hiiren välttämättömyyteen tulee, huomattavaa osaa kaikista tietokoneista, eli valtaosaa läppäreistä, ohjaillaan hiiren korvaavan touchpadin avulla. Hieman outoa yleinsäkkään rinnastaa hiiri nykyaikaisiin käyttöliittymiin, kun se sandaaleita ostava skinheadkin tietää, että kosketusnäytöt ovat se tämän vuosikymmenen kultailmiö.

    ”Rohkenisin väittää, että aika moni olisi pulassa jos esim. Windows-pohjaista järjestelmää pitäisi yhtäkkiä käyttää vaikkapa työpäivän ajan pelkästään näppäimistön voimin.”

    Eipä tuokaan kovin vaikeaa ole. Tabulatuuria naputtelemalla tekee ihmeitä ja virtuaalihiiren nuolinäppäimiin laittamalla olen hyvin selvinnyt useammankin päivän hiiren ollessa huollossa. Kyllähän se tietenkin kankeampaa on, mutta kyllä hommat tarvittaessa hoituu.

    Nojoo, meni vähän saivarteluksi. Oli aloituskappaleen ehkä vähän överiksi menneen hehkutuksen (vrt esim aloitustyyliin: ”Jo aikojen alusta ihmisen paras ystävä on ollut hiiri” tms hupsua mahtipontisuutta) jälkeen mielenkiintoisin artikkeli pitkään aikaan. Hyvää työtä!

  2. Onko tulossa jatkoa miten hiiret kehittyivät nykyiseen muotoon? Miten päästiin yhdestä napista kahteen, rullaan ja rullanappiin. Nykyisin tietty on hiiriä, joissa on sen sata nappia, mutta se perusmuoto kaks nappia ja rulla on kuitenkin sekä windowsilla että applella, joten miten tähän päädyttiin? Olis kiva lukea jatkoa.

  3. Jupsu: Mukavaa huomata, että aihe herätti pohdintaa siellä päässä ja palautteesi herätti minussa ajatuksia hiiren tärkeydestä. Tämän johdosta ajattelin hieman perustella omia ajatuksiani artikkelin aiheesta eli hiiren merkityksestä …

    ”Ajatus hiirettömästä tietokoneesta ei herätä nykyihmisessä epäuskoisia tuntemuksia, vaan ajatuksia ja toiveita nopeasti yleistyvistä tablet-koneista.”

    On totta että hiiri tulee joskus tulevaisuudessa jäämään muiden teknologioiden syrjäyttämäksi, mutta tätä muutosta en usko tapahtuvan vielä tämän vuosikymmenen aikana. Kosketusnäytölliset tablet-koneet kyllä pikkuhiljaa tulevat yleistymään ja korvaamaan kalustoa esim. kaltaisteni läppärin käyttäjien keskuudessa, mutta koneet kärsivät kosketusnäyttökäyttöön suunniteltujen käyttöjärjestelmien puutteesta. Eihän esim. Windows seiska tue kuin kaikkein alkeellisimpia sormieleitä kosketusnäyttöjä ajatellen.

    Lisäksi koen ajatuksen esim. taulukkolaskentaohjelman käytöstä sormilla haromalla suurta näyttöä melkoisen epäkäytännölliseksi, joten tämänkaltaisiin töihin edelleen tullaan tarvitsemaan hiirellisiä koneita.

    Ja mitä tulee puheisiin vanhimman sukupolven, jo kehityksen kärryiltä pudonneiden senjorikäyttäjien kyvyttömyydestä sopeutua kosketusnäyttötekniikkaan, on todettava että kaipa minäkin sitten 25 vuotiaana jo kuulun kyseiseen ryhmään. Ainakaan vielä en ole nimittäin törmännyt systeemiin, josta olisi mielestäni hiiren korvaajaksi…

    ”Mitä tietokoneeseen liitetyn hiiren välttämättömyyteen tulee, huomattavaa osaa kaikista tietokoneista, eli valtaosaa läppäreistä, ohjaillaan hiiren korvaavan touchpadin avulla.”

    Eikös touchpad ole eräänlainen hiiri, sillä se liikuttaa kursoria samaan tapaan kuin perinteinen hiiri ja sama koskee myös esim. Hp:n joissain koneissa olevaa tappihiirtä. Lisäksi kerroit korvanneesi huoltoon menneen hiiren nuolinäppäimen virtuaalihiirellä, joten eikö tätä voitaisi pitää merkkinä hiiren tarpeellisuudesta..? 😉

    Kiitos siis palautteesta, sillä tämä herätti allekirjoittaneessa uusia ajatuksia uusien näkökulmien kera asiasta…

  4. No joo keksinto on sentaan oikean ihmisen nimissa… Yritys joka otti ensin kayttoon hiiren ei kummiskaan ole se Apple kuten moni kuvittelee… Xeroxi oli joka kehitti ensimmaisen nykyaikaisen hiiren … Myoskin xeroxilta muita tallaisia pienia keksintoja jota ette ehka tieda niin loytyy pdf ja ethernet… pdf siirrettiin myohemmin adobelle ja ethernet kaikilla onkin kaytossa…

    Kannattaa lukea pikkaisen vaikka lisaa niin ei paase tulemaan asiavirheita 😀

  5. Xeroxilla saattoi hyvinkin olla näppinsä pelissä ensimmäistä ns. ”ei-puulaatikkomaista” hiirtä tehtäessä, mutta ensimmäisenä myyntiin tietokoneen ohella se tuli Applen toimesta Apple Lisa nimisessä koneessa vuonna 1983.

    Eli ei kyseessä ole mielestäni mikään hirmuinen asiavirhe ja jos jokaiset yksityiskohdat tyyliin ”kuka sorvasi ensimmäisen kuulan hiireen” kirjoitettaisiin mukaan artikkeliin, tulisi niistä niin pitkiä, ettei kukaan niitä jaksaisi läpi lukea saati minä kirjoittaa… 🙂

  6. Xeroxilla tosiaan on ollut aikanaan mielenkiintoisia patentteja. Kuten ikkunoihin perustuva tietokoneen käyttöjärjestelmä. En sitten tiedä onko Xeroxin silloisella työntekijällä Bill Gatesilla ollut mitään tekemistä asian kanssa…

    Nykyäänhän Xerox tunnetaan lähinnä Kopiokonevalmistajana ja nimenomaan Xerografian kehittäjänä.

    Ei välttämättä olisi paljosta kiinni, että nimenomaan Xerox olisi täysin suvereeni ohjelmistovalmistaja, jos siellä olisi tajuttu aikanaan patenttien arvo, tai osattu jatkojalostaa niitä kuten Microsoft teki.

Comments are closed.