Tällä kertaa peliarvosteluun päätyi uusi ja hehkutettu Marvel Ultimate Alliance 2 PS3:lle. Lisää pelistä hypyn jälkeen.
Marvel Ultimate Alliance 2 on peli, jossa pelaajan tulee valita puolensa supersankarien sisällissodassa. Pelaajalla on käytettävissään yli 20 Marvelin luomaa supersankaria. Osa tuttuja, osa vähemmän tuttuja. Mukaan on mahdutettu muun muassa Wolverine, Spiderman ja Daredevil.
Pelin testaus toteutettiin pääosin 4 hengen voimin allekirjoittaneen kotona eräänä tylsänä iltana. Pelin alussa huomio kiinnittyi lähinnä häiritsevän synkkiin tasoihin. Mitään ei meinannut nähdä ja muutenkin kokonaisuus oli hyvin sekava. Peliä piti pelata melko pitkään, jotta sai ymmärryksen siitä, miten hommat toimivat. Lopulta pääsimme myös kokeilemaan hieman valoisampia kenttiä, jolloin grafiikat tulevat todella esiin. Graafikoiden lisäksi pelissä on hyödynnetty PS3:n fysiikkaa hyvin. Kaikki irtaimisto toimii fysiikan lakien mukaan ja totta kai se on hienoa katseltavaa.
Pitkien alkukenttien jälkeen pääsimme ensimmäistä kertaa vaikuttamaan tarinaan. Tämäkin osoittautui pettymykseksi sillä, dialogissa tulee yleensä vain yksi kysymys ja silloinkin tarjolla on 3 vaihtoehtoa. Suurin ongelma onkin se, että joskus pelaaja ei voi valita haluamaansa vaihtoehtoa. Usein emme päässeet etenemään lainkaan valitsemalla esimerkiksi vaihtoehdon #1. Käytännössä dialogissa on siis 2-3 vaihtoehtoa, jotka nekin ovat hyvin samankaltaisia.
Seuraavassa hieman kärjistetty esimerkki dialogeista:
Do you wish to join the rebel side?
1. Yes
2. Maybe (johtaa uudestaan tähän samaan kysymykseen)
3. No
Koska haluan sanoa pelistä myös jotain positiivista, niin on pakko todeta, että ainakin yhdessä asiassa ollaan onnistuttu: pelaamamme vaikeustaso oli onnistunut. Alku meni helposti peliä opetellessa ja kun todella oppi pelaamaan, niin myös haastavuus kasvoi oikealla kiihtyvyydellä.
Muutaman tunnin pelaamisen jälkeen myös päävastuksien esiintymistiheys alkoi tihentyä, ja jossain vaiheessa huomasimmekin, että päävastus tulee melkein joka toisen nurkan takana. Päävastukset ovat kuitenkin huonosti toteutettuja, koska ne on mahdollista voittaa AINA kun käytössä on ainakin 2 sankaria. Miten se on mahdollista? Noh, pelin edetessä huomasimme, että eräs fusionpower sattuu olemaan täydellinen päävastuksen ”bugittaja”. Sillä voi helposti jumittaa vahvimmankin päävastuksen etenemisen ja tappaa sen alta aikayksikön. Tylsää!
Plussaa:
- Taisteluissa on uskomattoman kaunista grafiikkaa
- Tekemistä riittää pitkäksi aikaa, vaikkakin se on hyvin samankaltaista koko ajan
- Parhaimmillaan kavereiden kanssa samalla näytöllä pelattuna
- Pelaajat voivat valita puolensa supersankarien sisällisodassa
- Pelin vaikeustasot ovat onnistuneet
- Hyvin toteuttu samalla näytöllä pelaaminen
Miinusta:
- PUTKIJUOKSUA
- Alkuun hyvin sekava
- Yksinpelaamisessa ei ole juuri mielenkiintoa
- Joidenkin sivuhahmojen häiritsevän huonot grafiikat
- Peliin on yritetty tuoda roolipelin ominaisuuksia heikolla menestyksellä
- Ainakin allekirjoittaneen 40GB PS3:lla esiintyi ajoittain todella häiritsevää nykimistä siirtymäkohtien välissä tulevissa videoissa
- Fusionpowereita eli 2 pelaajan yhdessä toteuttamia voimakkaampia iskuja on vain kolmea tyyppiä: guided, clearing ja targeted. Näissäkään ei ole juuri muuta kuin graafista eroa. Jotkin powerit ovat käsittämättömän ylivoimaisia
- Nettipeliä en päässyt testaamaan hajonneen WLAN:n takia
- Puuduttavaa samannäköisten kombojen toistoa
Tiivistettynä:
Peliä on kiva pelata kavereiden kanssa, mutta pidemmän päälle kenttien samankaltaisuus ja putkijuoksu tylsistyttävät ahkerimmankin pelaajan. Pelin ensihetkien jälkeen oikeastaan mikään ei muutu: Kaikki näyttää samalta ja myös tasot ovat täysin samanlaisia, tosin joskus hieman erilaisessa ympäristössä. Kyseessä on todellisille Marvel faneille suunnattu putkijuoksumättö. Marvel fanien kiinnostuksen herättää pelissä olevat erikoismateriaalit, jotka tulevat muun muassa tekstin muodossa. Peli on epäonnistunut monella saralla: uskoisin, että syynä on ollut yritys änkeä liikaa ominaisuuksia yhteen peliin. Tai niiden toteutuksen taso. Roolipelimäiset viritelmät olisi voinut jättää kokonaan pois, jolloin itse pelaamiseen olisi voitu keskittyä enemmän. Tällöin kokonaisuus olisi ollut jo huomattavasti parempi.
6/10p
Loppuun vielä hieman videota:
[kml_flashembed movie="http://www.youtube.com/v/0e7NRpc81A8" width="425" height="350" wmode="transparent" /]