Aiemmin käsittelin MIG-hävittäjien kehitystä aina 60-luvun alkuvuosiin asti. Tuolloin yleisimmäksi konemalliksi punaisilla taivailla muodostui MIG-21, joka oli aikanaan hyvin tasaväkinen torjuntahävittäjä läntisiin vastapelureihin verrattuna.

Yhdysvaltojen kehittelemä B-58 Hustler-ylinäänipommikone ja XB-70 Valkyrie-projektin mukanaan tuoma pelote kolminkertaisella äänennopeudelle liikkuvasta pommikoneesta pakotti kehittelemään entistä suorituskykyisemmän torjuntahävittäjän. Näitä koneita torjumaan kehitettiin MIG-25 Foxbat, joka astui palvelukseen 1964.

MIG-25 ja valtavat
MIG-25 ja massiiviset Tumanski R-15D-300 moottorit

MIG-25:n huippunopeus oli huimat 3000 km/h, mutta moottorien vaurioitumisen pelossa lentäjiä oli ohjeistettu pysymään alle 2,5 Machissa. Yhdysvaltalaiset mittasivat Israelissa vuonna 1973 konemallin nopeudeksi 3400 km/h, mutta eivät tienneet tämän nopeuden vaurioittaneen koneen Tumanski R-15D-300 moottoreita vakavasti. Ymmärrettävistä syistä konemalli herätti pelkoa länsimaissa ja konetta päästiin tutkimaan kunnolla vuonna 1976, jolloin luutnantti Viktor Ivanovitš Belenko lensi MiG-25:n Japaniin ja anoi poliittista turvapaikkaa Yhdysvalloista.

MIG-25 sivuprofiili
MIG-25 sivuprofiili

Tutkimukset osoittivat, ettei ettei MiG-25 ollut niin suorituskykyinen ja teknisesti kehittynyt, kuin aiemmin oli uskottu. Kone oli sähköjärjestelmiltään vanhanaikainen ja se käytti transistorien sijaan elektroniputkia ja esim. runko oli hitsattu kasaan käsin. Koneen tutka puolestaan ei paljastanut kohteita, jotka lensivät alle 500 metrissä, sillä kone oli suunniteltu tuhoamaan korkealla lentäviä pommikoneita. Konemallin seuraajaksi tuli vuonna 1983 MIG-31, josta kerrottakoon lisää myöhemmin.

1960-luvun alussa MIG-21 hallitsi taivaita yleisimpänä yksimoottorisena hävittäjänä idässä ja se toimikin Varsovan liiton maiden perushävittäjänä aina 1980-luvulle asti. Koneen nuolimainen siipirakenne oli erinomainen suuria nopeuksia ajatellen, mutta mitenkään ketteräksi sitä ei voinut kehua. Siipien rakenne aiheutti sen, että kone vaati aiempia konemalleja pitempiä kiitoratoja nousuunlähtöön ja laskeutumiseen.

Konetyyppi ei siis soveltunut esim. lentotukialuskäyttöön tai lyhyille kentille suuren lentoonlähtönopeuden tarpeen vuoksi  ja niinpä MIG-tehtaan suunnitteluosaston viisaat miehet löivät jälleen viisaat päänsä yhteen.

Tämän tuloksena sai MIG-tuoteperhe MIG-21:n seuraajaksi uuden tulokkaan, MIG-23:n joka lensi ensilentonsa vuonna 1967 ja astui palveluskäyttöön 1973.

MIG-23 "Flogger" lennolla Itä-Euroopan yllä.
MIG-23 "Flogger" lennolla Tšekkoslovakian tunnuksissa.

Koneessa oli yhdysvaltalaisesta F-111 Aardvark-pommi-/rynnäkkökoneesta ideoidut  kääntyvät siivet, jotka mahdollistivat hitaammat ilmaannousu nopeudet ja paremman ohjattavuuden lennettäessä alle äänennopeuden. Samaa siipitekniikkaa käytettiin myös Suhoi Su-24 koneissa, jotka lensivät ensilentonsa 1960-luvun lopulla. MIG-23:sta tehtiin vuosien saatossa lukuisia kehitysversioita ja lopulta oltiin tultu niin kauas alkupisteestä mm. siipien uudelleenmuotoilun ja lukuisten muiden uudistusten vuoksi, että MIG-23MB sai mallinimekseen MIG-27.

Olemme tähän mennessä päässet 1980-luvun kynnykselle, olkatoppausten ja häiriintyneen näköisten pop-laulajien vuosikymmenelle. Tähän on hyvä pitää pieni sulattelutauko ja ensi kerralla käsittelen MIG-koneita 80-luvulta nykypäivään ja ehkäpä myös tulevaisuuden näkymiä.

Aikaisemmat artikkelit löytyvät alla olevista linkeistä

MIG-hävittäjien historiaa osa 1

MIG-hävittäjien historiaa osa 2

Lähteet: wikipedia, enemyforces.net, airforceworld.com

Edellinen artikkeliKallistelua kurveissa
Seuraava artikkeliMarvel Ultimate Alliance 2

10 KOMMENTIT

  1. Tuli luettua ihan mielenkiinnolla!(Niinku edellisetkin)

    Odotellen seuraavaa osaa 🙂

    .wic

  2. Siinä Mig 25:ssa oli elektroniputkia, transistorien sijaan sen takia ettei EMP (elektromangneettinen pulssi) pudota sitä. Vaan se pysyi lentokykyisenä myös jos se altistui EMP:lle, ydinpommin räjähtäessä.
    Että näin tällä kertaa..jepjep..

  3. Lisää !
    Tahtoo Auton jossa EMP-suoja. Nykyaikainen auto ei toimi sen jälkeen kun WW osa III alkaa ? Nyt kannattaisi sijoittaa rahaa, johonkin vanhaan Ford Fiestaan ?

  4. Olisitpa maininnut muutaman sanan Suomessakin ”oloihimme muunnellun” Mig 21 bis laitteen hienouksista. Niitä kävi Rissalassa katsomassa melkein joka vuosi punalentoaseen kenraaleita. Kai pyrkivät matkimaan oivalluksiamme. Se konehan oli hyvä rynnäköimään ja torjumaan kaikessa säässä ja huonoiltakin jäädytetyiltä maakentiltä.

    Meillä on ollut vallalla se väärä usko, että länsikoneiden ominaisuudet olisivat olleet aina edellä venäläisten. Se ei pidä kiihkottomassa katsonnassa paikkaansa.
    Jom Kibburi sodan jälkeen tuli salaiseksi tiedoski se, että f15 ja f16 oli helisemässä. Israelin kenraali kertoi myöhemmin, että syyrialaiset, jos olisi opetettu taistelulentämään (eikä vain leikkimään muodostelmaa) Suhoillaan ja Migeillään, niin Israelin ilmavoimista olisi puolet tuhottu kolmessa päivässä.
    Nyt ne lähtivät kesken taiston tuoksinnan päivärukoukseen ja saivat ohjuksen perseeseensä.

    Ranskalainen ilmakenraali Joku Joku kävi 2008 Venäjällä ja näki Suhoi 4X (ei ollut lopullista numeroa) joka teki koelentoaan. Fransmanni huudahti suunnillen näin:
    ”Ooooohh tuohan on kuin meidän Mirage 2000 ja sen uusin tuoteversio, jota emme saa koskaan valmiiksi!!!!” Kotiin tullessaan hän ilmoitti, että kömpelön EU-hävittäjän suunnitelmineen saa sulattaa ja ostaa koneet Suhoilta!

  5. Ahu Anhha: Käsittääkseni MIG-21 koneita ei mitenkään erityisemmin tarvinnut muuttaa vastaamaan Suomen oloja. Normaaleja päivityksiä kyllä tehtiin järjestelmiin vuosien saatossa, jotta kone pysyi suurin piirtein ajanmukaisena. Jos tämmöisistä muutoksista löytyy jostain tekstiä, niin laita ihmeessä linkkiä tulemaan niin siitähän voisin myöhemmin vaikka oman pikkuartikkelin kirjoitella ja miksipä ei Suomen ilmavoimien kehityksestä ja kalustosta voisi tehdä kokonaan omaa artikkelia jossain vaiheessa.

    Esim. mainitsemasi huonojen kenttien käyttökyky on ollut ennen vanhaan venäläisissä taistelukoneissa enemmänkin normi kuin poikkeus. Artikkelissa olevassa kuvassa näkyy esimerkkinä hyvin MIG-25:n laskutelineen renkaat, jotka ovat länsimaisiin vastaaviin koneisiin verrattuna varsin suuret juurikin sen vuoksi, että kentän ei aina tarvitsisi olla viimeisen päälle hoidettu ja asfaltoitu kiitorata.

    Mutta hyvä huomio venäläiskoneista ja niiden ”maastokelpoisuudesta” tuosta en erityisemmin kirjoittanut siksi, että näinkin laajassa aiheessa on pakko jättää joitain asioita pois, tai olisin vieläkin kirjoittamassa kolmannessa osasssa 50-luvun alusta.

    Ja mistä lähteestä olet löytänyt ranskalaiskenraali ”Joku Jokun” lausunnot venäläiskoneiden kehityksestä vuodelta 2008? Tämmöisiä nimittäin olisin hyvä itsekkin löytää viimeisiä artikkeleita varten.

  6. Joku Joku oli 2008 Moskovan lentomessujen (näyttelyn) kutsuvieraana ja englantia kirkuva nainen kertoi päälle, mitä kenraali puhui ranskaksi toiselle toimittajalle. Tiedäthän ne 14 sekunnin ns. ”tietoiskut” tai pikkudokut esim. antenne 5?

    Mig 21 bis sai luultavasti meillä uuden laajasädetutkan ja tulenjohtoyhteyden maatutkan lähettämään dataan. Radiolaitteiston taisi Nokia elektroniikka laittaa kuuntelemaan vain omia kanaviamme.
    Nää on nyt sellaisia tarkastamattomia muistihäiviä 35 vuoden takaa.

  7. Incredible Adventures järjestää halukkaille (ja rahakkaille) mahdollisuuden päästä MiG-31 hävittäjän kyytiin. Lennolla käydään avaruuden rajalla reilussa 20 kilometrin korkeudessa! Hintatietoja olisi kiva saada… Aikaisemmin tarjosivat lentopakettia MiG-25:llä, mutta kalustoa on näköjään vaihdettu hieman tuoreempaan =)

    http://www.incredible-adventures.com/edgeofspace.html

Comments are closed.