Viime kerralla pääsimme MIG-hävittäjien historiassa suihkukone aikakauden alkuun. 1950-luvun alku oli maailmanpoliittisesti katsottuna hyvin jännittynyt. Entiset toisen maailmansodan liittolaiset, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ajautuivat hetki hetkeltä syvemmälle kilpavarusteluun, joka myöhemmin sai nimekseen kylmä sota. Vaikka osapuolet virallisesti eivät keskenään ottaneet yhteen, niin esim. Korean sodassa neuvostolentäjät kävivät ilmataisteluja yhdysvaltalaisia vastaan MIG-15 koneilla kiinalaisten tunnusten alla.
MIG-15 varustettuna 2×250 litran lisätankeilla.
Sotilaallisen mahdin todistaminen aiheutti nopeaa kehitystä sotakalustossa niin maalla, merellä kuin ilmassakin. MIG-15 Fagotin seuraaja, MIG-17 lensi ensilentonsa vuonna 1950 ja se otettiin palveluskäyttöön vuonna 1952. Se oli aikanaan teknisesti hyvin kehittynyt ja se oli mm. ensimmäinen jälkipolttimella varustettu neuvostohävittäjä.
Perusrakenteeltaan MIG-17 pohjautui aiempaan Fagottiin ja sen tärkeimmät muutokset olivat ohuemmat ja viistommat, kärjistään pyöristetyt siivet sekä pitempi runko ja Izumrud-tutka mahdollisti operoinnin säällä kuin säällä. Vaikka konetyypin valmistus Neuvostoliitossa päättyi 1955, siitä kehiteltiin hyvin lyhyessä ajassa 8 eri versiota, joista viimeisimpiin asennettiin ensimmäisiä ilmasta-ilmaan-ohjuksia. Konetyyppi palveli myöhemmin mm. Vietnamin sodassa.
Kehityksen ollessa nopeaa, uusia konetyyppejä ilmestyi suuren ja mahtavan Neuvostoliiton taivaalle muutaman vuoden välein ja 1955 palveluskäyttöön astui uusi hävittäjä, MIG-19.
Kone edusti kolmannen polven neuvostohävittäjää ja oli ensimmäinen, mikä pystyi yliääninopeuksiin vaakalennossa. Kaksi Tumanski R-9 -suihkumoottoria antoivat koneelle huippunopeudeksi 1 455 km/h. Kone oli suunniteltu ensisijaisesti torjumaan mahdolliset yhdysvaltalaiset pitkän kantaman pommikonelaivueet sillä elettiin vielä aikaa, jolloin ydinsodan uhka oli olemassa, eivätkä mannerten väliset ohjukset vielä hoitaneet pommien kuljetusta päämääräänsä. Samana vuonna kun MIG-19 astui palveluskäyttöön, lensi ensilentonsa konemalli joka on tuttu myös suomalaisille. Tämä vuonna 1959 palvelukseen astunut hävittäjä saavutti yli kaksinkertaisen äänennopeuden ja se on eniten koskaan valmistettu hävittäjä yli 10 000 kappaleen tuotantomäärällä.
Kone on MIG-21 ja kyseisiä koneita palveli myös Suomen ilmavoimissa aina vuodesta 1963 aina vuoteen 1986. MIG-21F oli ilmavoimien ensimmäinen ja ainoa kaksinkertaiseen äänennopeuden ylittänyt lentokonetyyppi.
Näin olemme päässeet tarinoinnissa 60-luvun alkupuolen ohitse ja nyt on siis hyvä hetki päättää kirjoittelu tältä erää tähän. Toivottavasti viihdyitte tämänkertaisen artikkelin parissa yhtä hyvin, kuin ensimmäisen osan.
Ensimmäinen osa on luettavissa täällä: MIG-hävittäjien historiaa osa 1
Lähteet: wio.ru, aeroplanemonthly.co.uk, www.airsceneuk.org.uk, www.acepilots.com