BMI-laskuri arvioi painon ja pituuden suhdetta laskemalla painoindeksin (Body Mass Index). Painoindeksi on yleisesti käytetty, suuntaa-antava mittari, mutta se ei anna koko kuvaa terveydentilasta.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä painoindeksi tarkoittaa, miten se lasketaan ja miten WHO:n viitearvoja tulkitaan – sekä miksi BMI:tä ei kannata painottaa liikaa yksilötasolla.
Mikä painoindeksi on?
Painoindeksi eli BMI on yksinkertainen mittari, jolla arvioidaan painon ja pituuden suhdetta. Sen kehitti belgialainen matemaatikko ja tilastotieteilijä Adolphe Quetelet 1830-luvulla – alun perin väestötason tilastolliseksi työkaluksi, ei yksilön diagnoosivälineeksi.
Painoindeksi ei huomioi kehon koostumusta, kuten lihasmassan määrää tai rasvan jakautumista. Siksi se toimii parhaiten väestötason tarkastelussa ja vain suuntaa-antavana yksilötasolla. Muut mittarit, kuten vyötärönympärys, rasvaprosentti tai vyötärö-lantiosuhde, täydentävät BMI:n antamaa tietoa.
Jos etsit muita laskureita, sivustoltamme löytyy myös prosenttilaskuri.
Näin painoindeksi lasketaan
Painoindeksi lasketaan jakamalla paino (kilogrammoina) pituuden (metreinä) neliöllä:
BMI = paino (kg) ÷ pituus (m)²
Laskurissa syötät yleensä vain pituutesi ja painosi, ja se antaa tuloksen automaattisesti.
Esimerkki 1: henkilö painaa 80 kg ja on 180 cm (1,80 m) pitkä. Lasku: 1,80 × 1,80 = 3,24, ja 80 ÷ 3,24 = 24,69.
Esimerkki 2: henkilö painaa 95 kg ja on 177 cm (1,77 m) pitkä. Lasku: 1,77 × 1,77 = 3,13, ja 95 ÷ 3,13 = 30,32.
WHO:n viitearvot aikuisille
Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt aikuisille seuraavat painoindeksin viitearvot:
- Alipaino: alle 18,5
- Normaali paino: 18,5 – 24,9
- Ylipaino: 25,0 – 29,9
- Lihavuus, luokka I: 30,0 – 34,9
- Lihavuus, luokka II: 35,0 – 39,9
- Lihavuus, luokka III: 40,0 tai enemmän
Nämä rajat ovat tilastollisia väestötason rajoja, eivät yksilön diagnooseja. Lähellä rajaa olevat pienet erot (esimerkiksi 24,8 vs. 25,1) eivät tarkoita merkittävää eroa terveydessä.
Miksi BMI ei kerro koko totuutta
Painoindeksi on hyödyllinen mutta rajallinen mittari. Se ei erottele lihasta ja rasvaa eikä huomioi rasvan jakautumista, ikää tai sukupuolta. Siksi se voi antaa harhaanjohtavan tuloksen esimerkiksi urheilijoille: runsaslihaksisen henkilön BMI voi näyttää ”ylipainoa”, vaikka henkilö olisi terve.
WHO käyttää myös eri raja-arvoja joillekin väestöryhmille (esimerkiksi aasialaisille populaatioille matalampia rajoja), ja iäkkäämmillä hieman korkeampi BMI voi olla tavallista. Tämän vuoksi BMI:tä kannattaa tarkastella yhdessä muiden tekijöiden kanssa.
Milloin kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen
BMI-laskuri antaa vain suuntaa-antavaa tietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos olet huolissasi terveydentilastasi tai painossasi tapahtuu yllättäviä muutoksia, kannattaa olla yhteydessä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen.
Ammattilainen voi tehdä kokonaisvaltaisen arvion ottaen huomioon monta tekijää, joita yksittäinen luku ei kata. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on tärkeämpää kuin yksittäinen mittarin arvo.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Miten painoindeksi lasketaan?
Jakamalla paino (kg) pituuden (m) neliöllä: BMI = paino ÷ (pituus × pituus). Esimerkiksi 80 kg ja 1,80 m: 80 ÷ 3,24 = 24,69.
Mikä on normaali painoindeksi?
WHO:n mukaan aikuisen normaali painoindeksi on 18,5–24,9. Tämä on väestötason viitearvo, ei yksilön diagnoosi.
Kuka painoindeksin kehitti?
Belgialainen matemaatikko ja tilastotieteilijä Adolphe Quetelet 1830-luvulla, väestötason tilastolliseksi työkaluksi.
Miksi BMI voi olla harhaanjohtava?
Se ei erottele lihasta ja rasvaa eikä huomioi rasvan jakautumista, ikää tai sukupuolta. Esimerkiksi urheilijalla BMI voi näyttää korkealta suuren lihasmassan vuoksi.
Korvaako BMI-laskuri lääkärin arvion?
Ei. BMI on vain suuntaa-antava seulontamittari. Terveyttä koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen.