Laskin on kätevä työkalu laskutoimituksiin niin opiskelussa, työelämässä kuin arjessakin. Teknologian kehitys on tuonut perinteisten fyysisten laskimien rinnalle monipuolisia sovelluksia ja verkkopohjaisia työkaluja.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mihin laskimia käytetään, millaisia laskimia on olemassa ja miten niiden erityistoiminnot toimivat – sekä hieman laskimen historiaa.
Mihin laskinta käytetään?
Arkipäivän yhteen- ja vähennyslaskut onnistuvat monilta ilman laskinta, mutta laskimesta on apua esimerkiksi budjetin laadinnassa, hintojen vertailussa ja alennusten laskemisessa. Sivustoltamme löytyy myös valmiita laskureita, kuten prosenttilaskuri ja lainalaskuri.
Perinteiset laskimet hoitavat neljä peruslaskutoimitusta (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku), mutta kehittyneemmät mallit tarjoavat paljon enemmän: tieteelliset laskimet tukevat esimerkiksi trigonometrisia funktioita ja logaritmeja, ja graafiset laskimet piirtävät funktioiden kuvaajia.
Laskin netissä
Verkkopohjaiset laskimet ovat monipuolistaneet laskemista. Pilvipohjaiset työkalut, kuten Desmos ja GeoGebra, mahdollistavat monimutkaisten laskutoimitusten ja graafien luomisen ilman erillistä laitetta, ja niitä käytetään laajasti opetuksessa. Käytännön elämässä nettilaskimet ovat hyödyllisiä esimerkiksi laina- ja valuuttalaskureina.
Google-laskin
Google tarjoaa sisäänrakennetun laskimen suoraan hakukoneeseen: kirjoittamalla laskutoimituksen hakupalkkiin saat vastauksen heti. Google tukee myös valuuttamuunnoksia ja yksikkökonversioita. Etuna on nopeus – erillistä sovellusta ei tarvita.
Peruslaskin arkeen
Kaikki eivät tarvitse kehittyneitä toimintoja. Peruslaskimet ovat mainioita arkipäivän laskutehtäviin, ja useimpien älypuhelinten mukana tulee laskinsovellus, joka riittää useimpien tarpeisiin. Opetuskäyttöön suunnitellut laskinsovellukset auttavat myös lapsia matematiikan perusteiden opettelussa.
Laskimien erityistoiminnot
Kehittyneemmät laskimet tarjoavat erityistoimintoja eri aloille:
- Trigonometriset funktiot (sin, cos, tan): käytetään geometriassa, fysiikassa sekä rakennus- ja sähkötekniikassa.
- Logaritmifunktiot: hyödyllisiä eksponentiaalisen kasvun laskennassa, esimerkiksi korkoa korolle -laskuissa sekä pH-arvojen ja äänenvoimakkuuden mittauksessa.
- Rahoitusfunktiot: korkolaskut, lainanlyhennykset ja investointien arviointi. Sivustoltamme löytyy myös funktiolaskin matemaattisiin funktioihin.
- Tilastolliset funktiot: keskiarvot, hajonnat ja regressiomallit tutkimuksen ja data-analyysin tarpeisiin.
Erilaiset laskimet lyhyesti
Laskimen valinta riippuu käyttötarkoituksesta:
- Peruslaskimet: yksinkertaisiin arkilaskuihin.
- Tieteelliset laskimet: laaja funktiovalikoima; suosittuja opiskelijoilla ja tutkijoilla.
- Graafiset laskimet: matematiikan opetukseen ja teknisille aloille.
- Rahoituslaskimet: talouslaskelmiin yrityksille ja kuluttajille.
- Ohjelmoitavat laskimet: monimutkaisten algoritmien toteutukseen.
Laskimen historia lyhyesti
Laskimen historia on pitkä kehityskaari:
- Mekaaninen laskin: ensimmäisenä pidetään Wilhelm Schickardin vuonna 1623 suunnittelemaa ”laskevaa kelloa” (Calculating Clock), joka osasi yhteen- ja vähennyslaskut. Sitä seurasivat muun muassa Blaise Pascalin Pascaline (1642) ja Gottfried Leibnizin laite (1673).
- Taskulaskin: ensimmäinen taskukokoinen elektroninen laskin oli Busicom LE-120A ”HANDY” vuonna 1971. Sen mahdollisti mikrosirun kehitys, ja se käytti LED-näyttöä.
Sittemmin kehitettiin muun muassa tieteelliset taskulaskimet ja graafiset laskimet (kuten Casio fx-7000G vuonna 1985).
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Saako kokeessa käyttää laskinta?
Käytännöt vaihtelevat oppilaitoksittain ja kokeittain. Usein tieteelliset laskimet ovat sallittuja, kun taas ohjelmoitavat tai graafiset laskimet voivat olla kiellettyjä. Tarkista aina kokeen ohjeet.
Mitä tarkoittaa funktiolaskin?
Funktiolaskin (tieteellinen laskin) pystyy suorittamaan kehittyneitä matemaattisia toimintoja, kuten trigonometriaa, logaritmeja ja eksponenttifunktioita.
Milloin ensimmäinen laskin keksittiin?
Ensimmäisenä mekaanisena laskimena pidetään Wilhelm Schickardin vuoden 1623 laitetta. Ensimmäinen taskukokoinen elektroninen laskin, Busicom LE-120A, tuli markkinoille vuonna 1971.
Mikä on paras laskin?
Se riippuu käyttötarkoituksesta: arkeen riittää peruslaskin tai puhelimen sovellus, opiskeluun sopii usein tieteellinen laskin, ja talouslaskelmiin rahoituslaskin tai verkkolaskuri.