Preferenssi on perinteinen tikkipeli, joka on erityisen suosittu Itä-Euroopassa. Se tunnetaan strategisesta syvyydestään ja omaleimaisesta pisteytyksestään.
Peli on vaativampi kuin monet arkipelit, mutta sen ydin on opittavissa vaihe vaiheelta. Kun perusrakenne on hallussa, peli tarjoaa runsaasti taktista pähkäiltävää.
Tässä artikkelissa käydään läpi Preferenssin säännöt, tarjouskierros, valttien arvojärjestys ja pisteytyksen perusidea selkeästi. Koska pelistä on monia alueellisia versioita, tässä esitellään yleisimmin käytetyt periaatteet.
Mikä Preferenssi on?
Preferenssi (venäjäksi preferans) on tikkipeli kolmelle pelaajalle. Se pohjautuu itävaltalaiseen Préférence-peliin ja kehittyi Venäjällä 1800-luvulla maan suosituimmaksi korttipeliksi.
Peliä pelataan 32 kortin pakalla. Tavallisesta pakasta on poistettu kaikki kuutosta pienemmät kortit, joten mukana ovat vain seiskasta ässään.
Vaikka peli on kolmen pelaajan peli, sitä pelataan usein myös neljällä pelaajalla niin, että jakaja on vuorollaan tauolla. Kahdellakin voi pelata erillistä muunnelmaa.
Kortit ja niiden arvojärjestys
Pelin 32 korttia jakautuvat neljään maahan, ja kussakin maassa on kortit 7, 8, 9, 10, J, Q, K, A.
Korttien arvojärjestys on:
- Ässä (A) on korkein.
- Seiska (7) on matalin.
- Kymppi sijoittuu luonnolliselle paikalleen jätkän (J) ja ysin (9) väliin.
Jos kierroksella on valtti, valttimaan kortit voittavat kaikki muut maat. Valttimaan sisällä järjestys määräytyy tavallisen korttiarvon mukaan.
Pelin valmistelu ja jako
Preferenssissä on aina kolme aktiivista pelaajaa. Jokaiselle jaetaan 10 korttia.
Jäljelle jää kaksi korttia, jotka asetetaan pöydälle kuvapuoli alaspäin. Tätä kahden kortin pakkaa kutsutaan nimellä talon (myös ”widow”). Sitä käyttää myöhemmin tarjouskierroksen voittaja.
Kortit jaetaan tyypillisesti erissä, esimerkiksi kahden kortin nipuissa, ja talon jaetaan jaon aikana pöydälle.
Tarjouskierros
Pelin sydän on tarjouskierros. Siinä pelaajat kilpailevat oikeudesta määrätä pelin sopimus eli kontrahti (kuinka monta tikkiä ja millä valtilla).
Tarjous koostuu kahdesta osasta:
- Tikkien lukumäärä (6–10), jonka pelaaja lupaa vähintään voittaa.
- Valttimaa (tai valtiton peli).
Tarjoukset asettuvat arvojärjestykseen ensin tikkien määrän ja sitten maan mukaan. Maiden arvojärjestys tarjouksissa on heikoimmasta vahvimpaan:
| Järjestys | Valtti |
|---|---|
| Heikoin | Pata (♠) |
| Risti (♣) | |
| Ruutu (♦) | |
| Hertta (♥) | |
| Vahvin | Valtiton (ei valttia) |
Lisäksi on erityistarjous misère, jossa pelaaja lupaa olla voittamatta yhtäkään tikkiä. Misère sijoittuu arvoltaan kahdeksan tikin valtittoman ja yhdeksän tikin patapelin väliin.
Huom: maiden arvojärjestys ja tarjousten yksityiskohdat vaihtelevat alueittain. Esimerkiksi joissakin Balkanin versioissa maiden järjestys poikkeaa venäläisestä. Sopikaa käytettävä versio ennen peliä.
Talonin käyttö ja whist
Kun tarjouskierros päättyy, korkeimman tarjouksen tehnyt pelaaja on pelinviejä (declarer).
Pelinviejä ottaa talonin kaksi korttia käteensä ja pudottaa sitten kaksi korttia pois. Näin hänellä on jälleen 10 korttia. Tämän jälkeen hän vahvistaa lopullisen kontrahtinsa.
Kaksi muuta pelaajaa päättävät, vastustavatko he peliä (tätä kutsutaan nimellä whist) vai luopuvatko. Vastustajilla on omat tikkitavoitteensa, joilla he yrittävät estää pelinviejää saavuttamasta lupaustaan.
Tikkien pelaaminen
Itse pelaaminen noudattaa tavallisia tikkipelin sääntöjä.
- Pelaajien on seurattava aloitusmaata, jos heillä on sitä.
- Jos aloitusmaan korttia ei ole, voi pelata muuta korttia (tai valttia, jos valtti on käytössä).
- Tikin voittaa aloitusmaan korkein kortti – tai korkein valtti, jos valttia on pelattu.
Pelinviejän tavoite on voittaa vähintään lupaamansa määrä tikkejä. Misère-pelissä tavoite on päinvastainen: olla voittamatta yhtäkään tikkiä.
Pisteytyksen perusidea
Preferenssin pisteytys on omaleimainen ja voi vaikuttaa aluksi monimutkaiselta. Sitä pidetään kirjaa pistetaulukkoon, jossa on useita sarakkeita.
Yleisesti käytetään kolmea kirjanpidon osaa:
| Osa | Idea |
|---|---|
| Pulje (pool) | Onnistuneista sopimuksista kertyviä ”hyviä” pisteitä |
| Vuori (gora) | Rangaistuspisteet epäonnistuneesta sopimuksesta |
| Whist-pisteet | Vastustajien keskinäinen kirjanpito peliä vastustettaessa |
Onnistunut sopimus tuo pelinviejälle pisteitä, kun taas epäonnistuminen kerryttää rangaistuksia. Peli päättyy tavallisesti, kun sovittu pistemäärä täyttyy.
Huom: pisteytyksen tarkat säännöt vaihtelevat huomattavasti eri versioiden ja niin sanottujen codexien välillä. Ennen peliä kannattaa sopia, mitä pisteytystä noudatetaan.
Erikoispelit
Preferenssissä on muutamia erikoistilanteita, jotka on hyvä tuntea.
- Misère: pelinviejä lupaa olla voittamatta yhtäkään tikkiä. Peli pelataan ilman valttia.
- Raspasovka (kaikki passaavat): jos kukaan ei tee tarjousta, pelataan erillinen kierros, jossa tavoitteena on välttää tikkejä.
Nämä erikoispelit tuovat peliin lisää vaihtelua ja tekevät tarjouskierroksesta jännittävän.
Vinkkejä pelaamiseen
Nämä yleisluontoiset vinkit auttavat hahmottamaan pelin logiikkaa. Ne eivät takaa voittoa, sillä Preferenssi on sekä taidon että onnen peli.
- Arvioi kätesi ennen tarjousta. Mieti realistisesti, montako tikkiä voit voittaa ja millä valtilla.
- Muista talonin merkitys. Kaksi lisäkorttia voi parantaa kättä huomattavasti – ota se huomioon tarjousta tehdessäsi.
- Seuraa pelattuja kortteja. Tikkipeleissä muistaminen on avainasemassa.
- Harkitse whistiä tarkkaan. Vastustaminen kannattaa vain, jos uskot pystyväsi estämään pelinviejän lupauksen.
Jos pidät tikkipeleistä, tutustu myös muihin sivustomme peliesittelyihin, kuten Tikki-peliin, suomalaiseen Maija-korttipeliin tai Hertta-korttipeliin.
Pelin taustaa
Preferenssin juuret ovat itävaltalaisessa Préférence-pelissä, joka puolestaan polveutuu vanhemmista peleistä, kuten espanjalaisesta Ombresta ja ranskalaisesta Bostonista.
Peli vakiintui Venäjällä noin 1830-luvulta alkaen ja nousi maan suosituimmaksi korttipeliksi. Vaikka Durak on sittemmin ohittanut sen suosiossa, Preferenssi on edelleen hyvin tunnettu.
Samankaltaisia versioita pelataan laajalti Itä-Euroopassa Liettuasta Kreikkaan asti, missä varhaisempi muoto tunnetaan nimellä Prefa. Pelin nimi viittaa ”preferoituihin” eli suosittuihin maihin, joiden arvojärjestys oli aikanaan pelin uutuudekas piirre.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Kuinka monta pelaajaa Preferenssiin tarvitaan?
Peli on tarkoitettu kolmelle aktiiviselle pelaajalle. Neljällä pelataan usein niin, että jakaja on vuorollaan tauolla.
Millä pakalla Preferenssiä pelataan?
Peliä pelataan 32 kortin pakalla, josta on poistettu kuutosta pienemmät kortit. Mukana ovat kortit 7–A joka maasta.
Mikä on korttien arvojärjestys?
Ässä on korkein ja seiska matalin. Kymppi sijoittuu jätkän ja ysin väliin.
Mikä on talon?
Talon on kaksi kortin pakka, joka jää jaon jälkeen pöydälle. Tarjouskierroksen voittaja ottaa sen käteensä ja pudottaa kaksi korttia pois.
Mitä misère tarkoittaa?
Misère on erikoistarjous, jossa pelaaja lupaa olla voittamatta yhtäkään tikkiä. Se pelataan ilman valttia.
Mikä on valttien arvojärjestys tarjouksissa?
Heikoimmasta vahvimpaan: pata, risti, ruutu, hertta ja valtiton peli. Järjestys voi vaihdella alueellisissa versioissa.
Miten peli päättyy?
Peli päättyy tavallisesti, kun yksi pelaaja saavuttaa ennalta sovitun pistemäärän. Pisteytyksen tarkat säännöt vaihtelevat versioittain.