Elämme yhä kasvavissa määrin netissä. Sivustot seuraavat meitä samalla evästeillä ja tekoälyllä varustetuilla ohjelmistoilla. Nettikäyttäytymisen seuraamisen ympärille on kehittynyt aivan oma tieteenlajinsa nimeltä Internet of Behaviors (IoB) eli vapaasti suomennettuna käyttäytymisen internet.

 

Sen tavoitteena on ymmärtää paremmin, miten ihmiset käyttäytyvät netissä. Se kerää tietoa, analysoi sen ja reagoi siihen koneoppimisen ja tekoälyn avustamana. Internet of Behaviors toimii aina yhdessä esineiden internetin (Internet of Things) kanssa ja käyttää sen keräämää tietoa omiin tarkoituksiinsa.

 

Toisin kuin esineiden internetin kanssa, tällä kertaa kerättyä tietoa analysoidaan käyttäytymispsykologian raameissa eikä teknologian. Sillä pyritään ymmärtämään miksi tietyt ihmiset tekevät netissä tiettyjä päätöksiä ja mahdollisesti parantaa päätöksentekoa tai reagoida siihen tehokkaammin. Se voi tapahtua uuden tuotteen tai palvelun kautta.

 

Täten myös käyttäytymisen internet tulee olemaan tärkeä työväline yritystoiminnassa. Sitä voidaan käyttää asiakaskokemuksen kohentamiseen ja vaikkapa oppaiden kirjoittamiseen. Se taas on tuttua esimerkiksi kasinoalalta, jossa pelaajia opastetaan erilaisilla pelioppailla ja varsinkin erillinen nettikasino-opas uusille pelaajille on ollut toimiva ratkaisu noviisien ohjaamisessa.

Käyttäytymisen internet auttaa markkinoinnissa

Ennusteiden mukaan vuoteen 2023 mennessä maailmanlaajuisesti jopa 40 %:a netissä kävijöistä ja heidän liikkeitään tullaan seuraamaan. Kyseessä on yli kolmesta miljardista ihmisestä. Internet of Behaviours tulee kamppailemaan sen kysymyksen parissa, mitä tarkoittaa olla ihminen netissä.

 

Sen perustana tulee olemaan esineiden internet, joka kerää jatkuva tietoa meistä. Me voimme yhdistäytyä älypuhelimella kotimme tietokoneeseen, älylaitteisiin tai selata nettiä, mutta samalla siirrämme tietoa liikkeistämme myös sitä kerääville tahoille. Saatua tietoa käytetään myöhemmin tuotekehittelyssä ja markkinoinnissa, mutta sillä voidaan mitata muitakin asioita, jossa taas IoB astuu kehiin.

 

Sen avulla pystymme ymmärtämään myös sitä, mitkä tunnetilat ja tapahtumat liittyvät tekemiimme ratkaisuihin ja miten olemme niihin päätyneet. Sitä voidaan käyttää luomaan yhä räätälöidympi asiakaskokemus, joka ei ohjaa meitä vain ostamaan uusia tuotteita, vaan opastamaan meitä toimimaan oikeaoppisesti.

 

Yritykset oppivat paljon enemmän asiakkaistaan

Yritys saa myös tarkempaa tietoa siitä, miten sen asiakkaat ostavat tuotteita ja mistä. Tällä tavoin tietoa voidaan saada vietyä suoraan asiakkaalle esimerkiksi ostohetkellä ilmoitusten ja kohdistuksen ansiosta. Se taas tuottaa yhä tyytyväisempiä asiakkaita, jotka saavat yhä räätälöidymmän asiakaskokemuksen.

 

Tietoa voidaan jo nyt kerätä useammalta alustalta. Suuret tietojätit, kuten Google, Amazon ja Meta, jakavat tunnetusti tietoa eteenpäin ja tällä tavoin tehostavat omaa käyttökokemustaan. Samaa tietoa voidaan saada siis yritystasollakin erilaisten erikoisohjelmistojen ja palvelujen kautta.

Nettikäyttäjät halukkaita luovuttamaan tietojaan

Yllättävän moni netissä pyörivä on halukas luovuttamaan tietojaan eri palveluille. Päällimmäinen syy tähän on mahdollisesti parempi palvelukokemus, jonka eteen jokainen on valmis antamaan lisäsuostumuksia. Esineiden ja käyttäytymisen internetin kanssa täytyy kuitenkin pitää huolta tietoturvallisuudesta ja ettei yksityiskohtaisia tietoja käytetä käytäntöjen tai lakien vastaisesti.

 

Edellinen artikkeliVikingloton voittomahdollisuudet
Seuraava artikkeliGoogle ottaa käyttöön ’Data Safety’ -osion Android-sovelluksille Play-kaupassa