Monet pohtivat millä keinoin ja mistä ihmeestä suuret säveltäjät ovat löytäneet materiaalin säveltämiinsä teoksiinsa. Monesti melodiat kulkevat sellaisia teitä, jotka eivät tunnu olevan ihmisen älyn luomia.
Tässä Soundcloud-käyttäjä Isaac Schanklerin sovituksessa Ludwig van Beethovenin Moonlight Sonata – Kuutamosonaatti – Sonata quasi una fantasia on rekonstruoitu siten, että bassoäänet ovat jäljessa ja diskantti-melodia-äänet ovat edellä. Lopputulos tuo mielenkiintoisen tulkinnan tutusta kappaleesta.
Ääni on kuultavissa alla:
Vanhojen kappaleiden tulkinnassa voisimme myös aina pohtia soitinta, sen sävelten temperointia sekä viritystasoa, jos haluaisimme päästä lähemmäs sitä mitä säveltäjä on kuullut kappaletta viimeistellesään. Monet suuret säveltäjäthän ovat kertoneet, että sävellyksiä on heille tullut kuin itsestään mieleen, silloin kun soitinta ei ole ollut lähelläkään. Asiasta kiinnostuneilla tästä on kirjoitettu kirjakin: Arthur Abell: Talks With Great Composers. Suosittelen.
Seuraavilta kolmelta videolta voit kuunnella sonaatin kuten se tunnetaan, lisänä, että se on sovitettu sekä pianolle että sinfoniaorkesterille.
Beethoven – Moonlight Sonata | Piano & Orchestra (osa 1):
Beethoven – Moonlight Sonata | Piano & Orchestra (osa 2):
Beethoven – Moonlight Sonata | Piano & Orchestra (osa 3):
Lähde: Soundlcoud