Kuuroja ihmisiä on ollut aina. Eri aikoina ja eri yhteiskunnissa kuuroihin on suhtauduttu eri tavoin. Nykyään kuurojen asema on melko hyvä, mutta kuulovamma aiheuttaa edelleen ongelmia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kuurona syntyneet tai aivan nuorena kuuroutuneet eivät opi puhumaan riittävän hyvin, vaan he joutuvat turvautumaan ulosannissaan lähes kokonaan viittomakieleen, vaikka voivatkin oppia lukemaan muiden sanomiset heidän huuliltaan. Vanhemmalla iällä kuuroutuneet osaavat yleensä jo puhua, ja he voivat oppia lukemaan huulilta, mutta silti ongelmatilanteita syntyy, kun toisen suun liikkeet on nähtävä koko ajan keskustelun aikana.

Pian kuuroille on kenties tulossa helpotusta puheen ”kuulemiseen”, kun tanskalainen suunnittelija, Mads Hindhede, on ideoinut silmälasit, jotka kuulevat puheen ja muuttavat sen tekstimuotoon. Vaikka huulilta lukeminen onnistuisi, toisivat nämä Babel Fishiksi ristityt lasit helpotusta tilanteisiin, joissa toisen huulia ei näe. Lienee kiusallista kuurolta joutua pyytämään toisen toistavan sanomansa siten, että näkisi suun liikkeet, ja vielä ikävempiä lienevät selän takana heitetyt kommentit, joita ei kuule.

Näen vastaavilla laseilla potentiaalia myös esimerkiksi turistien käyttöön, kun laseihin yhdistetään vielä käännösohjelma. Ulkomaanmatkoilla on mahtavaa ymmärtää mitä ihmiset puhuvat, ja kaikkia kieliähän kukaan ei voi osata. Samalla saadaan tulkit kortistoon, kun neuvottelutilanteissa laitetaan kaikkien päihin samanlaiset lasit.

Tekniikka ei aivan vielä taida olla sillä tasolla, että lasit olisivat toteutettavissa – ainakaan kuluttajahintaan -, mutta jäämme odottamaan.

Lähde: MSH Desing (Dvicen kautta)

Edellinen artikkeliValeo Beamatic Premium -ajovalojärjestelmä mahdollistaa pitkien valojen pitämisen päällä jatkuvasti
Seuraava artikkeliTrailereita pisuaarissa Kinopalatsissa, oho!

8 KOMMENTIT

  1. Loistava keksintö, mutta menee varmaan muutama vuosi ennenkuin mikään tietokone pystyy tulkkaamaan esim. suomen kielen omituisuuksia.

  2. Vieläkään ei ole yhtään ohjelmaa, joka osaisi kääntää mitään kieltä toiselle kielelle sujuvasti. Vaaditaan uskomattomia harppauksia tekniikassa, että tulkit joutaisivat kortistoon 😉

  3. 3d-tuki vielä mukaan ja äänen suunnan ja etäisyyden tunnistin, niin puhekuplat saa oikeiden ihmisten kohdalle ryhmäkeskusteluissa… Pelkäämpä, että sitä päivää ei tule, kun englanninkielisestä tekstistäkään saadaan irtolauseista tehtyä järkevät käännökset suomeksi. Puhumattakaan puheesta mikä ei ole kirjakieltä.

  4. Ja lasien ”näytöt” ovat mustanaan tekstiä paikassa, jossa puhuu useampi ihminen yhtäaikaa(??)

  5. mitäs sitten kun kävelee kaupungilla. kaveri ei näe eteensä ku koko ajan tulee jotain tekstiä naaman eteen 😛

  6. Tällaisesta utopistisesta(?) systeemistä hyötynevät eniten äidinkieleltään vahvasti suomenkieliset (tai joilla on jokin muu puhuttu kieli äidinkielenä) henkilöt (eli luultavasti lähinnä myöhemmällä iällä kuuroutuneet).

    Kuurojen pääasiallinen agenda tässä maailmassa ei ole murehtia omaa vammaansa, jonka vuoksi he ”joutuvat” käyttämään viittomakieliä, jotka ovat luonnollisia, elinvoimaisia ja joilla voi ilmaista itseään täydellisesti. MOT.

    Ajatus kuurojen puheopetuksesta on kaikeksi onneksi jäänyt jo historiaan ja nykyisin kuurojen opetussuunnitelma noudattelee samaa kaavaa kuin kuulevien. Opetusta on siis saatavilla viittomakielellä. (On muuten aika paljon hyödyllisempää oppia ihan oikeasti se peruskoulun oppimäärä kuin käyttää koko opiskeluaika pelkän huulilta luvun ja sanojen tuottamisen harjoitteluun…)

    ”Lienee kiusallista kuurolta joutua pyytämään toisen toistavan sanomansa siten, että näkisi suun liikkeet, ja vielä ikävempiä lienevät selän takana heitetyt kommentit, joita ei kuule.”

    Sävy ehkä yrittää olla ymmärtävä ja empaattinen, mutta itse asiassa koko teksti on kuuroja kohtaan mielestäni alentuva. Toki värkistä voi olla kuuroille hyötyäkin, mutta ehkä sen etuja on hieman liioteltu – sekä oletettu, että kyseinen ”huomaamaton” apuväline otettaisiin avosylin kuurojen yhteisössä käyttöön ilmeisesti kysymättä mielipidettä yhdeltäkään kuurolta.

    Kannattaa tutustua ko. vähemmistöön ennen kuin yrittää ymmärtää heidän tarpeitaan pelkkien arvailujen varassa. (Ks. esim. http://www.kl-deaf.fi/fi-FI/Viittomakieliset/, http://www.viivi.fi/historia.htm)

  7. Tarkoitus ei missään nimessä ollut kirjoittaa alentavasti kuulovammaisista ihmisistä. Kirjoitin toki lähinnä mediasta ja muualta saamani kuvan perusteella, joka on luultavasti jo melko vanhentunut, ja nyt edellisen kommentin luettuani on todettava, että tiedän oikeasti yllättävän vähän kuuroista.

    Ilman kuulemista puhumaan oppimisen osaan kuvitella olevan äärimmäisen vaikeaa, mutta en osaa sanoa kuinka helppoa tai vaikeaa huulilta lukemisen oppiminen on. ”Ei vielä kortistossa” kanssa olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että on varmasti hyödyllisempää oppia samat asiat kuin ”tavalliset” ihmiset koulussa kuin oppia kommunikoimaan ”tavallisten” ihmisten kanssa. Ikäväksi asiaksi kuitenkin jää se, etteivät kuulovammaiset voi kommunikoida enemmistön kanssa ilman tulkkia, mutta onneksi teknologia tulee varmasti murtamaan muutaman kymmenen vuoden sisään tämän muurin, eikä kuuroilla ole enää minkäänlaista tarvetta oppia puhumaan puhuttua kieltä.

    Pahoittelen, jos joku kuulovammainen koki tekstini alentavaksi tai muutoin negatiiviseksi. Koitin kaikkea negatiivista välttää, mutta edellisen kommentin perusteella en näemmä onnistunut.

  8. Tietämättömyys johtaa usein vääränlaiseen ylikorrektiuteen. (Tiesitkö esim., että kuurot käyttävät mieluiten itsestään nimitystä ”kuuro” tai ”viittomakielinen” eikä ”kuulovammainen”?)

    Kiitos kuitekin vastauksestasi ja hyvästä yrityksestä.:) BTW: Näillä sivuilla olisi muutenkin runsaasti parantamisen varaa kuuro- ja viittomakielitietoudessa… (Esim. artikkeli ”Viittomakieltä ymmärtävä kaukosäädin” ei liity mitenkään viittomakieleen.)

    Aivan oikeassa olet siinä, että uusi tekniikka hyödyttää kuuroja todella paljon (esim. tekstiviestit, videopuhelut jne.) Tulkkia ei toki aina ole saatavilla. Tulkin kautta toisaalta taas kuuro saa oikeuden käyttää omaa äidinkieltään eli viittomakieltä, mitä ei ole täysin sama asia kuin vieraalla kielellä (= esim. suomi) kommunikointi. Tekstiin pohjautuvia palvelujakin saisi silti ehdottomasti olla lisää. Kuurot ovat kuitenkin hyvin heterogeeninen ryhmä ja samanlainen kommunikaatiotapa ei välttämättä sovi kaikille.

    Hyvä lähtökohta vähemmistöihin suhtautumisessa ylipäätään lienee aina terve avoimuus ja uteliaisuus eikä ylivarovainen sääli!:)

    P.S. ”Puhutut kielet” – termi viittaa puhuttuihin (ja kirjoitettaviin) kieliin, joiden vastakohta on viitotut kielet. Tästäkin yksityiskohdasta huomaa, että ko. aiheessa oppimista riittää varmasti ihan meillä kaikilla…

Kommenttien lisääminen on estetty.