Itse aloitin pelaajanurani vasta Sega Mega Drivellä, jolla ainakin Sonic the Hedgehog tuli tutuksi. Mega Driven korvasi Nintendo 64, joka oli ensimmäinen kunnon kosketukseni Nintendon laitteisiin, vaikka aiemmin toki olin vanhempiakin Nintendon konsoleita kokeillut.

Toisin kuin minulle varmasti monelle Hilavitkuttimenkin lukijalle alkuperäinen Nintendon 8-bittinen matolaatikko, Nintendo Entertainment System, tuttavien kesken NES tai Nintendo, tuo lämpimiä ajatuksia mieleen. Pelikasetit ovat tarinoiden mukaan käyneet tutuksi ja niitä on pitänyt puhallella, kun ovat olleet niin pölyssä, etteivät muutoin ole toimineet.

eBayllä kauppaa nimimerkillä nes_harmonica käyvä henkilö on kohteidensa kuvauksien perusteella saanut ideansa juuri tästä kasetteihin puhaltelusta, kun hän alkoi valmistamaan NES-kaseteista huuliharppuja. Ylläolevassa kuvassa olevat Super Mario Bros. 3:n ja The Legend of Zeldan kasetit ovat ainakin saaneet uuden elämän huuliharppuina.

Super Mario Bros. 3:n koteloon tehty huuliharppu kävi kaupaksi 76 dollarilla, vaikka lähtöhintana oli 7 taalaa, joten aivan halvalla ei huuliharppua omakseen saa. Viitseliäämpihän tekee tällaisen tietenkin itse. Kirjoitushetkellä käyttäjällä ei ole yhtään huuliharppua myynnissä, mutta kaipa niitä myyntiin ilmestyy, koska ne ovat ihan hyvin tehneet kauppansa.

(Geekologien kautta)

Edellinen artikkeliGodrik Piwonka: Bageli mahtuu cd-rasiaan, miten on munkkirinkilän kanssa?
Seuraava artikkeliTestissä Battery Energy Shot

5 KOMMENTIT

  1. Sääliksi käy kun noin hyvät pelit pistetty harpuiksi. 🙁 Toivottavasti olivat edes epäkunnossa!

  2. Itse en ainakaan noista peleistä raaskisi tehdä soittimia, sydän särkyy.

Comments are closed.