Nykypäivänä lähes jokainen meistä omistaa digikameran tai ainakin kännykästä löytyy jonkin sortin kameratoiminto. Tämä on aiheuttanut sen, että jokapäiväisistä hetkistä tulee entistä herkemmin otettua muistoksi kuvia, joita voi sitten esitellä myöhemmin suoraan kameralta tai lataamalla nettiin esim. facebookin kaltaisille sivustoille.

Nykypäivän valokuvaus on siis äärimmäisen helppoa verrattuna esim. 90-luvun alkupuoleen, jolloin digitaalinen kuvaus oli vielä harvojen herkkua. Tavallinen kaduntallaaja joutui ostelemaan filmirullia ja jännitti sitten loman jälkeen, että tuliko niistä lomakuvista nyt sitten yhtään mitään. Jos äskeinen lause herätti sinussa ajatuksen, että olihan se ennen hankalampaa mutta kuinka digikamerat sitten saivat alkunsa, kannattaa sinun lukea artikkeli loppuun.

Maailman ensimmäinen digitaalinen kamera valmistui joulukuusssa 1975. Kameran luonut Kodakin insinööri Steve Sasson aavisti että oli ehkä luonut jotain, jolle löytyisi tulevaisuudessa markkinoita. Kamera oli kooltaan hieman leivänpaahdinta suurempi ja se kykeni nykymittapuulla perin vaatimattomaan 0,01 megapikselin erottelukykyyn, eli kooltaan 100×100 pikselin kuviin.

Ensimmäinen digikamera

Kamera tallensi ottamansa kuvan kojeen kyljessä näkyvälle kasetille. Yhden kuvan kirjoittaminen nauhalle kesti 23 sekunttia, joten kovin vauhdikkaita testikuvia ei laitteella kyetty ottamaan. Itse kamera koostuu kolmesta pääosasta. Linssitekniikka on Kodakin elokuvakamerasta, kuvan lukee nykykameroissakin käytetty CCD-kenno ja Motorolan ADC (Analog to Digital Converter) vastaa analogisen kuvan muunnosta digitaaliseen muotoon.

Järjestelmä kasetin lukuun

Kuva voitiin lukea kasetilta televisioon kytketyn tietokoneen kautta. Yhdelle kasetille mahtui yksi mustavalkoinen still-kuva ja kuvan luku tietokoneen kautta tv-ruudulle kesti 23 sekunttia, joten kovin käytännöllisestä järjestelmästä ei voitu puhua. Digitaalisen valokuvauksen perusta oli luotu mutta 70-luvun teknologinen taso ei mahdollistanut vielä digikameran läpimurtoa maailmanlaajuisesti.

Seuraava tekninen läpimurto tapahtui 1988, jolloin esiteltiin Fuji DS-1P. Se oli ensimmäinen ns. oikea digikamera, sillä se tallensi otetut kuvat 16 MB:n irrotettavalle SRAM muistikortille. Muistikortti oli kehitetty yhdessä Toshiban kanssa ja osaltaan muistikortille mahtuvien kuvien määrää lisäsi JPEG- ja MPEG-standardien käyttöönotto samana vuonna.

Fuji DS-1P, ensimmäinen muistikorttia käyttävä digikamera
Fuji DS-1P, ensimmäinen muistikorttia käyttävä digikamera

Ensimmäiset digikamerat olivat ammattilaiskäyttöön suunnattuja suurelta osin kalliin hinnan vuoksi ja ensimmäinen myyntiin asti päässyt nykyaikainen digikamera oli Kodak DCS-100. Vuonna 1991 markkinoille tullut kamera sisälsi 1,3 megapikselin kennon ja hintaa laitokselle kertyi n. 25 000 dollaria.

Kodak DCS100-M

Laitteen emoaseman näytöltä pystyi katsomaan otetut kuvat heti ja mm. laitteen akut oli sijoitettu olalla kannettavaan laatikkoon. Ammattikäytöön suunnattuna laitteen suuri koko herätti huomiota, missä sen kanssa kuljettiinkin, joten paparatsitoimintaan se siis ei ollut omiaan.

Kuten tiedetään, on kamerateknologia tämän jälkeen kehittynyt huimasti niin hinnan, tarkkuuden kuin kannettavuudenkin osalta. Kehitys on siis seuraillut monesta muustakin laitteesta tuttua kaavaa epäkäytännöllisestä ja tehottomasta hilavitkuttimesta helpoksi ja monikäyttöiseksi laitteeksi. Digikamerat eri muodoissaan ovat tulleet käyttäjilleen niin jokapäiväiseksi asiaksi että monikaan ei tule ajatelleeksi, kuinka nuoresta tekniikasta onkaan kyse.

Miten on, milloin sinä ostit ensimmäisen digikamerasi?

Lähteet: wired.com, kristagleason.pluggedin.kodak.com, digicamhistory.com

Edellinen artikkeliMint Tank Music Player – anna musiikin seurata sinua
Seuraava artikkeliВаленки:t eli valenkit eli huopatossut tulevat Venäjältä

15 KOMMENTIT

  1. Ymmärrän tuskasi. Mutta on olemassa myös niitä, jotka haluavat nopeasti selata otsikot läpi ja ohittaa aiheet joita eivät koe kiinnostavana. Siksi on olemassa tuo klikkaus koko juttuun ja sitä on jopa toivottu käytettävän.

  2. RSS-feedi on kätevä myös, voi katsella otsikot jotka itseään kiinnostaa ja jättää muut huomiotta.

  3. ei kaikki voi olla aina tyytyväisiä… ja pakkoha se o valittaa aina ku jotai aihetta siihe saa 😀 itseäkin kyl ärsyttäs se jos ois tollanen pitkänpuoleinen artikkeli tai mikä lie heti etusivulla vastassa ja joutuisi selaamaan aina vain vanhempiin artikkeileihin alalaidasta..

  4. Missä ihmeen ammattilaiskäytössä käytettiin 90-luvun alkupuolella? Kun ammattilaiskäytössä digit ovat olleet yleensä ottaen vähemmän aikaa kuin viihdekäytössä, kuka näitä osti ja miksi?

  5. muistan joskus vuosituhannen alussa kuvanneeni kameralla joka tallensi kuvat korpulle 😀

  6. muistan joskus vuosituhannen vaihteessa kuvanneeni kameralla jonka tallennusmedia oli korppu 😀

  7. Edellinen kirjoittaja kirjoitti asiaa. Mun mielestä jutut voisi ihan hyvin lyhentää mahdollisimman lyhyiksi ja jos kiinnostaa, niin pikkuklikkauksella sais koko jutun näkyviin.

    Ensimmäisen digipokkarin ostin v.2000 ja digijärkkäriin siirryin v.2002.

    Lopullisesti filminkulutus romahti seuraavan kameranvaihdon yhteydessä v.2004

  8. V. 2000, Sony DSC-S30, 1.3 Mpix, 4 MB ja 16 MB muistikortit. Meni aikaa kunnes muillakin oli.

  9. Hurja: Sitäpä en alkanu tarkemmin selvittämään, että millaisesta ammattilaiskäytöstä on ollut kyse. Ei varmastikkaan mitään taidekuvia ole kukaan tuommoisella ottanut, minkä oletin muidenkin ymmärtävän.

    Voisin kuvitella kuitenkin, että semmoiselle on löytynyt tuolloin jo tarvetta että on pitänyt saada kuva siirrettyä nopeasti sähköiseen muotoon. Esimerkiksi reporttereille tuommoinen on voinut soveltua, sillä lehteen painetun kuvan ei etusivua lukuunottamatta tarvinnut ainakaan ennen vanhaan olla sitä kaikkein terävintä laatua.

  10. Hienoa.

    Hyvin tehty Hannu! Vihdoin artikkeli joka käsittelee kameroita muusta kuin Canonin näkökulmasta.

    Ensimmäinen oma digi kamerani oli sellainen joka tallensi kuvat suoraan 3 ½ tuuman levykkeelle. Varmaan enenne vuotta 2000…

    P.S. Kuvaan nykyään pääosin Canon EOS-1D Mark II kameralla.

  11. Vaikea käsitellä digicameroiden historiaa ilman Canonia, tai silloin jätetään jotain kertomatta… Esim. mihin unohtui maailman ensimmäinen kaupallinien digicamera Canon RC-701?

    Tuomioni artikkelille on siis, vajaa ja täysin turhanpäiväinen pintaraapaisu aiheeseen…

  12. Vuosi 1998 ja Kodak DC220, 1Mpix kennolla ja 8Mt muistikortilla.

    ..nykyisellään onkin jo kännykässä 5Mpix ja 8Gt 🙂

  13. amuse: Canon RC-701 käytti kyllä digitekniikkaa kuvan ottoon, mutta vaati oman lukulaitteensa kuvien näkemiseen jne. joten tilanne oli sillä sama kuin perinteiselläkin filmiä käyttävällä kameralla. Kuvien onnistumisen tiesi vasta, kun oli palannut takaisin konttorille ja katsoi kuvia erilliseltä kojeelta.

    Siksi minusta tuo Kodak DCS-100 on ensimmäinen ”oikea digikamera”, sillä se pystyi näyttämään otetut kuvat samantien emoasemasta, joka kulki aina kuvaajan mukana.

    Artikkelin ei ollut tarkoituskaan olla jokaisen mahdollisen laitteen kattava nidos vaan pikainen tutustuttaminen digikameroiden alkuvaiheisiin.

    Ja näistä merkkien mainitsemisista tai ei mainitsemisista voin sanoa sen verran, että en niihin kiinnittänyt erikseen huomiota siksi, että en itse omista minkään sortin digikameraa. Pelkästään kännykästä löytyvän vimpaimen.

  14. amuse: Canon RC-701 käytti kyllä digitekniikkaa kuvan ottoon, mutta vaati oman lukulaitteensa kuvien näkemiseen jne. joten tilanne oli sillä sama kuin perinteiselläkin filmiä käyttävällä kameralla. Kuvien onnistumisen tiesi vasta, kun oli palannut takaisin konttorille ja katsoi kuvia erilliseltä kojeelta.

    Siksi minusta tuo Kodak DCS-100 on ensimmäinen “oikea digikamera”, sillä se pystyi näyttämään otetut kuvat samantien emoasemasta, joka kulki aina kuvaajan mukana.

    Artikkelin ei ollut tarkoituskaan olla jokaisen mahdollisen laitteen kattava nidos vaan pikainen tutustuttaminen digikameroiden alkuvaiheisiin.

    Ja näistä merkkien mainitsemisista tai ei mainitsemisista voin sanoa sen verran, että en niihin kiinnittänyt erikseen huomiota siksi, että en itse omista minkään sortin digikameraa. Pelkästään kännykästä löytyvän vimpaimen.

Comments are closed.