Satuin eilen illalla katsomaan DVD:ltä Ridley Scottin Blade Runner elokuvan pitkästä aikaa. Täytyykin alkuun sanoa, että vuonna 1982 valmistunut futuristinen thrilleri on kyllä edelleenkin hienoiten toteutettuja tulevaisuuden visioita mitä on elokuvissa nähty.
Noin puolivälissä leffaa vision uskottavuus kuitenkin murenee – ainakin hetkeksi. Illuusion rikkoo kohtaus, jossa Harrison Fordin esittämä elokuvan päähenkilö Deckard kävelee baarissa maksupuhelimen äärelle soittaakseen tutulle androidille. Siis maksupuhelimen! eihän maksupuhelimia löydy enää edes nykyään mistään, vaan kaikilla on omat kännykät. Vai että vielä tulevaisuudessa?
Toinen tämän päivän todellisuuteen istumaton seikka elokuvassa on, että missään vaiheessa ei haeta tietoa Internetistä tai muista tietopankeista. Johtolangoiksi kelpaavat mukamas tavalliset vanhanmalliset paperikuvat! Kuvitelkaa tulevaisuutta ilman digikameroita tai Internetiä, eipä taida upota? Onneksi paperikuvat ovat tulevaisuudessa sentään niin tarkkoja, että näitä pystytään television kaltaisella laitteella suurentelamaan noin 1000-kertaiseksi ilman, että kuvan tarkkuus merkittävästi kärsii.
Hauskaa ajatella, kuinka 1982 valmistunutta elokuvaa tehdessään ohjaajalla ei lienee tullut edes mieleen, että ihmisillä saattaisi 40 vuoden päästä olla kaikilla kännykät. Keinotekoisia eläimiä ja lentoautoja kyllä, mutta ei matkapuhelimia.
Kyllä Blade Runner silti hakkaa uskottavuudessaan kaikki viime vuosina tietokoneanimaatioilla toteutetut sci-fi elokuvat mennen tullen. Ainakin vielä toistaiseksi. Ohjaaja Ridley Scott nimittäin ilmoitti tänään tekevänsä uutta versiota kulttielokuvasta nimellä Blade Runner: The Final Cut. Uusi versio tulee sisältämään sekä täysin uutta, että ennennäkemätöntä materiaalia.
Eikö se nyt mukamas riitä, että leffasta on jo ainakin kolme – eri lopulla varustettua versiota julkaistu (mukaan lukien eilen katsomani directors cut)?