Koripallon säännöt: pisteet, askelvirhe ja peliajan kulku

Koripallo on yksi maailman suosituimmista joukkuepeleistä, ja sen perusajatus on helppo oppia: kaksi viiden pelaajan joukkuetta yrittää saada pallon vastustajan koriin ja estää toista tekemästä samaa. Säännöt alkavat kuitenkin tuntua mutkikkailta heti, kun puhe kääntyy pisteisiin, askelvirheeseen tai siihen, miksi peli välillä pysähtyy kesken hyökkäyksen. Tässä oppaassa käydään koripallon säännöt läpi selkokielellä aloittelijan näkökulmasta ja keskitytään erityisesti kolmeen asiaan, jotka aiheuttavat eniten kysymyksiä: pisteisiin, askelvirheeseen ja peliajan kulkuun. Säännöt perustuvat kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n virallisiin sääntöihin, joita noudatetaan myös Suomessa.

Koripallon perusidea ja pelin tavoite

Koripallossa on vastakkain kaksi joukkuetta, joista molemmilla on kentällä yhtä aikaa viisi pelaajaa. Tavoite on yksinkertainen: tehdä enemmän pisteitä kuin vastustaja saamalla pallo vastustajan koriin ylhäältä päin. Kori on kentän molemmissa päissä 3,05 metrin korkeudella, ja sama joukkue hyökkää koko erän ajan samaan koriin. Puolivälissä ottelua joukkueet vaihtavat päätyjä.

Palloa liikutetaan kahdella tavalla: syöttämällä sitä kämmenistä toiselle pelaajalle tai kuljettamalla eli pomputtamalla palloa lattiaan yhdellä kädellä samalla kun liikkuu. Palloa ei saa kantaa juosten kainalossa tai molemmin käsin – juuri tähän liittyy myöhemmin käsiteltävä askelvirhe. Joukkue, jolla pallo on, on hyökkäysvuorossa, ja toinen joukkue puolustaa. Puolustajat yrittävät riistää pallon, katkaista syöttöjä tai torjua heittoja, mutta he eivät saa koskea vastustajaan tavalla, joka haittaa tämän liikkumista.

Ottelun voittaa se joukkue, jolla on peliajan päättyessä enemmän pisteitä. Jos pisteet ovat tasan, pelataan jatkoaikaa, kunnes ratkaisu syntyy. Koripallo on nopeatempoinen laji, jossa pisteitä syntyy paljon – tavanomaisissa otteluissa molemmat joukkueet tekevät helposti yli 70 pistettä.

Pelialue, joukkueet ja välineet

Kenttä ja korin mitat

Virallinen FIBA-kenttä on suorakaide, jonka mitat ovat 28 × 15 metriä. Kentän tärkeimmät merkinnät kannattaa tunnistaa, koska moni sääntö liittyy niihin:

• Keskiympyrä ja keskiviiva jakavat kentän kahteen puoliskoon. Ottelu aloitetaan keskiympyrässä niin sanotulla aloitusheitolla, jossa tuomari heittää pallon ilmaan kahden vastakkaisen pelaajan välissä.
• Maalialue eli ”maali” tai ”sektori” on korin edessä oleva suorakaiteen muotoinen alue (4,9 metriä leveä). Hyökkääjä ei saa oleskella siellä yhtäjaksoisesti yli kolmea sekuntia.
• Vapaaheittoviiva on 4,6 metrin päässä korilevyn alapuolisesta pisteestä. Sen takaa heitetään vapaaheitot.
• Kolmen pisteen viiva eli kolmosviiva kaartaa korin ympäri 6,75 metrin etäisyydellä, ja kentän sivuilla eli kulmissa etäisyys on 6,60 metriä. Viivan takaa tehty kori on kolmen pisteen arvoinen.

Kori koostuu renkaasta ja verkosta, ja rengas on kiinnitetty korilevyyn. Renkaan korkeus lattiasta on kaikilla tasoilla sama 3,05 metriä (10 jalkaa).

Joukkueet, pelaajat ja tuomarit

Kummallakin joukkueella on kentällä viisi pelaajaa kerrallaan. Koko joukkueessa saa olla enintään 12 pelaajaa, ja vaihtoja saa tehdä vapaasti pelikatkojen aikana – vaihdettu pelaaja voi palata myöhemmin takaisin kentälle. Pelaajilla ei ole koripallossa kiinteitä paikkoja samalla tavalla kuin monessa muussa lajissa, mutta rooleista puhutaan usein nimillä takamies, laitahyökkääjä ja sentteri.

Ottelua johtaa yleensä kahdesta tai kolmesta tuomarista koostuva ryhmä kentällä, ja heitä avustaa pöytäryhmä, joka vastaa ajanotosta, pistelaskusta sekä heittokellosta. Pöytäkirjaan merkitään pisteet, virheet ja aikalisät.

Pisteet: näin koripallossa kertyvät pisteet

Pistelasku on koripallon helpoimmin omaksuttava osa, kun muistaa yhden asian: pisteen arvo riippuu siitä, mistä kohtaa kenttää heitto tehdään. Onnistuneesta korista saa yhden, kaksi tai kolme pistettä.

• Yksi piste – vapaaheitto. Vapaaheitto on rankaisematon heitto vapaaheittoviivan takaa, eikä puolustus saa häiritä sitä. Vapaaheittoja saa yleensä silloin, kun vastustaja on tehnyt virheen heittotilanteessa. Jokainen sisään mennyt vapaaheitto on yhden pisteen arvoinen.
• Kaksi pistettä – kori kaaren sisäpuolelta. Jos pelaaja tekee korin niin, että hänen jalkansa ovat kolmen pisteen viivan sisäpuolella, kori on kahden pisteen arvoinen. Suurin osa koreista on juuri näitä.
• Kolme pistettä – kori kolmosviivan takaa. Kun pelaaja heittää korin molemmat jalat kolmen pisteen viivan takaa, kori on kolmen pisteen arvoinen. Viivan päälle astuminen tekee heitosta kahden pisteen arvoisen, joten jalkojen paikka ratkaisee.

Vapaaheittojen määrä vaihtelee tilanteen mukaan. Jos pelaajaa rikotaan hänen tehdessään korin, kori hyväksytään ja hän saa lisäksi yhden vapaaheiton (tuttu ”kori ja yksi” -tilanne). Jos heitto ei mennyt sisään, pelaaja saa heittää niin monta vapaaheittoa kuin heitto olisi tuonut pistettä: kaksi vapaaheittoa kahden pisteen alueelta ja kolme vapaaheittoa kolmosviivan takaa tehdystä yrityksestä.

Askelvirhe ja muut kuljetukseen liittyvät virheet

Askelvirhe eli englanniksi ”travelling” on aloittelijalle koripallon hämmentävin sääntö, koska se sekoitetaan helposti sallittuihin askeliin. Lyhyesti: pelaaja ei saa liikkua pallon kanssa kädessä rajattomasti, vaan askelten määrä on tarkasti säädelty.

Tukijalka ja kahden askeleen sääntö

Kun pelaaja seisoo paikallaan pallo kädessä, hän saa valita toisen jalkansa tukijalaksi. Tukijalka ei saa irrota lattiasta tai liukua niin kauan kuin pallo on kädessä – pelaaja saa kuitenkin pyöriä tukijalan varassa (niin sanottu pivot) ja nostaa toista jalkaa vapaasti. Jos pelaaja aikoo aloittaa kuljetuksen, pallon on irrottava kädestä ennen kuin tukijalka nousee lattiasta. Tämän säännön rikkominen on askelvirhe, ja pallo siirtyy vastustajalle.

Liikkeessä sääntö on hieman salliva. Kun pelaaja ottaa pallon haltuun liikkuessaan tai lopettaa kuljetuksen, hän saa ottaa kaksi askelta ennen kuin hänen on syötettävä, heitettävä tai pysähdyttävä. Tätä hyödynnetään jatkuvasti esimerkiksi korille ajettaessa: pelaaja lopettaa kuljetuksen, ottaa kaksi askelta ja tekee korin. Jos askelia tulee kolme tai enemmän ilman kuljetusta, tuomari viheltää askelvirheen. FIBA tarkensi sääntöä vuonna 2018 niin kutsutulla koontiaskeleella, joka antaa pelaajalle hetken poimia pallo haltuun ennen kahden askeleen laskemista – käytännössä tämä teki pelistä sujuvampaa mutta ei muuttanut paikaltaan lähtevän pelaajan sääntöjä.

Kuljetusvirhe eli kaksoiskuljetus

Toinen yleinen kuljetukseen liittyvä virhe on kaksoiskuljetus. Pelaaja saa kuljettaa palloa vain yhdellä kädellä kerrallaan, ja kun hän ottaa pallon molempiin käsiin tai antaa sen pysähtyä kämmenelle, kuljetus on päättynyt. Jos hän tämän jälkeen aloittaa kuljetuksen uudelleen, kyseessä on kaksoiskuljetus ja pallo siirtyy vastustajalle. Myös pallon kuljettaminen kämmen alaspäin kääntyneenä (”kämmen pallon alla”) tulkitaan virheeksi.

Peliaika ja sen kuluminen

Peliajan kuluminen on koripallossa oma taitonsa ymmärtää, koska kelloja on itse asiassa kaksi: varsinainen peliaika ja hyökkäyksen kestoa rajoittava heittokello. Lisäksi peliä tahdittaa joukko lyhyempiä aikarajoja.

Erät, tauot ja jatkoaika

FIBA-säännöissä ottelu pelataan neljässä erässä, joista kukin kestää 10 minuuttia – yhteensä 40 minuuttia tehokasta peliaikaa. Kello pysäytetään aina, kun tuomari viheltää pelin poikki, joten todellinen kesto venyy selvästi pidemmäksi. Erien kulku on seuraava:

• Ensimmäisen ja toisen erän sekä kolmannen ja neljännen erän välissä on 2 minuutin tauko.
• Toisen ja kolmannen erän välissä on pidempi 15 minuutin puoliaikatauko.
• Jos ottelu on neljän erän jälkeen tasan, pelataan 5 minuutin jatkoaika. Jatkoaikoja pelataan tarvittaessa useita peräkkäin, kunnes jompikumpi joukkue on edellä jatkoajan päättyessä.

Molemmat joukkueet saavat pitää ottelun aikana myös aikalisiä eli minuutin mittaisia taukoja, joiden aikana valmentaja voi ohjeistaa pelaajia. Aikalisiä on käytettävissä rajallinen määrä: kaksi ensimmäisellä puoliajalla ja kolme toisella, ja ottelun loppuminuuteilla niiden käyttöä on rajoitettu.

Heittokello eli 24 sekunnin sääntö

Jotta peli ei pysähtyisi palloa pallottelevan joukkueen jarrutteluun, hyökkäävällä joukkueella on 24 sekuntia aikaa yrittää koria. Tätä mittaa erillinen heittokello, joka näkyy usein korilevyn päällä. Jos heitto ei lähde ajoissa tai pallo ei osu renkaaseen ennen ajan loppumista, kyseessä on sääntörikkomus ja pallo siirtyy vastustajalle.

Heittokellossa on yksi tärkeä poikkeus, joka otettiin FIBA-sääntöihin vuonna 2014: jos hyökkäävä joukkue saa hyökkäyslevypallon eli oman epäonnistuneen heiton jälkeen pallon takaisin haltuunsa, heittokello nollautuu 24 sekunnin sijaan 14 sekuntiin. Näin peli pysyy nopeana myös silloin, kun sama joukkue jatkaa hyökkäystä.

Muut aikarajat: 3, 5, 8 ja 10 sekuntia

Varsinaisen peliajan ja heittokellon lisäksi koripallossa on neljä lyhyempää aikarajaa, jotka pitävät pelin liikkeessä:

• 3 sekuntia: hyökkäävä pelaaja ei saa oleskella vastustajan maalialueella yhtäjaksoisesti yli kolmea sekuntia.
• 5 sekuntia: pallon sivurajalta kenttään syöttävällä pelaajalla on viisi sekuntia aikaa saada syöttö liikkeelle. Sama viiden sekunnin raja koskee tarkasti vartioitua pelaajaa, joka ei syötä, heitä eikä kuljeta.
• 8 sekuntia: pallon haltuunsa saaneella joukkueella on kahdeksan sekuntia aikaa siirtää pallo omalta puoliskolta vastustajan puolelle keskiviivan yli.
• 10 sekuntia: vapaaheiton suorittajalla on kymmenen sekuntia aikaa heittää, kun tuomari on antanut pallon.

Virheet ja rangaistukset

Koripallossa fyysinen kontakti on osittain sallittua, mutta vastustajan liikkumista haittaava kosketus tuomitaan virheeksi. Virheet jaetaan karkeasti kahteen ryhmään.

Henkilökohtaiset virheet

Henkilökohtainen virhe on esimerkiksi vastustajan töniminen, vetäminen, lyöminen käteen heiton aikana tai laittoman esteen laittaminen. Jokainen virhe kirjataan sen tehneelle pelaajalle. Kun pelaaja on kerännyt viisi henkilökohtaista virhettä, hän joutuu ulos ottelusta eikä saa enää palata kentälle. (NBA:ssa raja on kuusi virhettä, koska siellä pelataan pidempiä eriä.)

Jos virhe tehdään koria heittävää pelaajaa kohtaan, hän saa vapaaheittoja: kaksi, jos heitto tuli kahden pisteen alueelta, tai kolme, jos kyseessä oli kolmen pisteen yritys. Erityisen törkeä tai urheiluhengen vastainen virhe voi johtaa vapaaheittojen lisäksi pallon palauttamiseen rikotulle joukkueelle tai jopa pelaajan ulosajoon.

Joukkuevirheet ja bonus-vapaaheitot

Henkilökohtaisten virheiden lisäksi lasketaan joukkuevirheitä, jotka nollautuvat jokaisen erän alussa. Kun joukkue tekee saman erän aikana viidennen virheensä, siirrytään rangaistustilanteeseen: tästä eteenpäin jokaisesta vastustajaan kohdistuvasta virheestä rikottu joukkue saa kaksi vapaaheittoa, vaikka virhe ei liittyisi heittotilanteeseen. Tämä kannustaa joukkueita pelaamaan hallitusti eikä rikkomaan jatkuvasti.

FIBA ja NBA: miksi säännöt näyttävät välillä erilaisilta

Suomessa ja suurimmassa osassa maailmaa pelataan FIBA:n sääntöjen mukaan, mutta televisiosta tuttu yhdysvaltalainen NBA-liiga käyttää omia sääntöjään. Erot näkyvät heti, jos vertaa otteluita keskenään. NBA pelaa neljä 12 minuutin erää, joten peliaika on pidempi, kolmen pisteen viiva on kauempana (noin 7,24 metriä), pelaaja saa tehdä kuusi henkilökohtaista virhettä ennen ulosajoa ja maalialueen muoto poikkeaa FIBA:n suorakaiteesta. Perusidea – pisteet, askelvirhe, heittokello ja korin korkeus – on kuitenkin molemmissa sama, joten lajin oppii yhdet säännöt hallitsemalla.

Aloittelijan yleisimmät virheet ja väärinkäsitykset

Moni koripalloa aloittava tekee samoja virheitä, jotka on helppo välttää, kun ne tiedostaa etukäteen:

• Liian monta askelta. Innostuksessa pallon kanssa juostaan, vaikka sallittuja askelia on vain kaksi. Harjoittele kuljetuksen lopettamista ja kahden askeleen rytmiä rauhassa.
• Kuljetuksen aloittaminen uudelleen. Kun pallo on otettu molempiin käsiin, kuljetusta ei saa jatkaa. Mieti ennen pysähtymistä, aiotko syöttää vai heittää.
• Maalialueelle jääminen. Kolmen sekunnin sääntö yllättää usein pitkät hyökkääjät, jotka jäävät odottelemaan pallon lähelle koria.
• Jalka kolmosviivan päällä. Kolmen pisteen heitossa jalkojen pitää olla kokonaan viivan takana, muuten kori on vain kahden pisteen arvoinen.
• Turhat kädet puolustuksessa. Vastustajan tönimisestä tai käsillä riippumisesta tulee herkästi henkilökohtainen virhe; hyvä puolustus perustuu jalkatyöhön ja asemointiin.

Näin pääset lajin makuun

Koripallon hienous on siinä, että perusasiat oppii nopeasti: tarvitset vain pallon ja korin. Aloita harjoittelemalla kuljetusta molemmilla käsillä, vapaaheittoja rauhallisessa tahdissa ja kahden askeleen korintekoa. Säännöt selkiävät parhaiten pelaamalla, joten etsi paikallinen harrastevuoro tai seura – koripalloa pelataan Suomessa kaikenikäisten ryhmissä. Jos koripallo tempaa mukaansa, kannattaa tutustua myös muihin joukkue- ja mailapelien sääntöihin: samaa selkeää otetta noudattavat muun muassa jääkiekon säännöt selkokielellä, perinteikkään pesäpallon säännöt sekä nopeatempoisen salibandyn säännöt ja terveyshyödyt. Mailapelien ystäville sopivat puolestaan padelin säännöt aloittelijalle ja ulkoliikuntaan frisbeegolfin säännöt.

Usein kysytyt kysymykset

Montako pistettä koripallossa saa yhdestä korista?

Korin arvo riippuu heittopaikasta: vapaaheitto on yhden pisteen, kaaren sisäpuolelta tehty kori kahden pisteen ja kolmosviivan takaa tehty kori kolmen pisteen arvoinen. Suurin osa koreista on kahden pisteen koreja.

Mitä askelvirhe tarkoittaa?

Askelvirhe syntyy, kun pelaaja liikkuu pallon kanssa sallittua enemmän. Liikkeessä pallon haltuunsa saanut pelaaja saa ottaa kaksi askelta ennen syöttöä tai heittoa, ja paikallaan seisovan on pidettävä tukijalka lattiassa. Kolmas askel ilman kuljetusta vihelletään askelvirheeksi, jolloin pallo siirtyy vastustajalle.

Kuinka pitkä koripallo-ottelu on?

FIBA-säännöissä ottelu koostuu neljästä 10 minuutin erästä eli 40 minuutista tehokasta peliaikaa. Koska kello pysäytetään pelikatkoilla, ottelu kestää todellisuudessa selvästi pidempään. Tasatilanteessa pelataan 5 minuutin jatkoaikoja ratkaisuun asti.

Mikä on heittokello eli 24 sekunnin sääntö?

Hyökkäävällä joukkueella on 24 sekuntia aikaa saada heitto renkaaseen asti. Jos aika loppuu ensin, pallo siirtyy vastustajalle. Oman epäonnistuneen heiton jälkeen saadusta hyökkäyslevypallosta kello nollautuu 14 sekuntiin.

Montako virhettä pelaaja saa tehdä ennen ulosajoa?

FIBA-säännöissä pelaaja joutuu ulos ottelusta kerättyään viisi henkilökohtaista virhettä. NBA:ssa raja on kuusi virhettä. Lisäksi joukkueen viidennestä joukkuevirheestä samassa erässä alkaen rikotut saavat vapaaheittoja.