Pöytätenniksen säännöt: syöttö, pistelasku ja erät

Pöytätennis eli arkikielessä pingis on nopeatempoinen mailapeli, jossa kaksi pelaajaa (kaksinpeli) tai kaksi paria (nelinpeli) lyö kevyttä muovipalloa verkon yli pöydän puolelta toiselle. Perusidea on yksinkertainen: syötön jälkeen pallon pitää pompata vuorotellen pöydän eri puoliskoilla, ja piste menetetään, jos pallo ei osu vastustajan pöytäpuoliskoon. Erän voittaa se, joka saavuttaa ensimmäisenä 11 pistettä vähintään kahden pisteen erolla, ja koko ottelu ratkaistaan parittomalla erämäärällä – yleensä paras viidestä tai paras seitsemästä erästä.

Säännöt perustuvat Suomen Pöytätennisliiton voimassa oleviin kilpailusääntöihin, jotka noudattavat kansainvälisen lajiliiton ITTF:n sääntöjä.

Pelin tavoite ja perusidea

Pöytätenniksessä tavoitteena on saada pallo osumaan vastustajan pöytäpuoliskoon niin, ettei vastustaja ehdi palauttaa sitä sääntöjen mukaisesti. Yhtä pallonvaihtoa syötöstä pisteen ratkeamiseen kutsutaan ralliksi.

Pallo saa pompata omalla puolella vain kerran ennen kuin se on lyötävä takaisin. Palloa ei myöskään saa lyödä suoraan ilmasta oman pöytäpuoliskon yläpuolella ennen pomppua. Lyöntiin käytetään mailaa, ja pallon saa osua myös mailaa pitelevään käteen ranteesta alaspäin. Sen sijaan jos pallo osuu vapaaseen käteen tai muuhun kehonosaan tai pelaaja liikuttaa pöytää, kyseessä on virhe.

Laji on sekä olympialaji että yksi suosituimmista harrastemailapeleistä. Jos pidät mailapeleistä, tutustu myös padelin sääntöihin. Pöytätennistä voi pelata sisällä ympäri vuoden, ja vauhdikkaampaa sisäliikuntaa kaipaava löytää vinkkejä salibandyn säännöistä.

Pöytätennisvälineet: pöytä, verkko, pallo ja maila

Viralliset säännöt määrittelevät tarkat mitat pelivälineille. Kotikäytössä mitoista voi toki joustaa, mutta kilpailuissa niitä noudatetaan tarkasti.

• Pöytä: 274 cm pitkä, 152,5 cm leveä ja 76 cm korkea. Pelipinta on tumma ja himmeä, ja sen reunoilla kulkee 2 cm leveä valkoinen raja.
• Verkko: jakaa pöydän kahteen yhtä suureen puoliskoon ja on koko pituudeltaan 15,25 cm korkea.
• Pallo: muovinen, halkaisijaltaan 40 mm ja painoltaan 2,7 g. Väri on valkoinen tai oranssi.
• Maila: koko ja muoto ovat vapaat, mutta lavan (mailan lyöntiosan) tulee olla litteä ja jäykkä ja vähintään 85 % luonnonpuuta. Lyöntipinnat päällystetään kumilla niin, että mailan toinen puoli on musta ja toinen kirkasvärinen.

Syöttö pöytätenniksessä

Syöttö eli palvelu aloittaa jokaisen rallin, ja sille on tarkat säännöt. Oikeaoppinen syöttö etenee näin:

• Pallo asetetaan vapaan käden avoimelle, liikkumattomalle kämmenelle pelipinnan yläpuolelle ja oman päätyrajan taakse.
• Pallo heitetään lähes pystysuoraan ylöspäin ilman kierrettä niin, että se nousee vähintään 16 cm kämmeneltä irrottuaan.
• Pallo lyödään sen pudotessa niin, että se osuu ensin syöttäjän omaan pöytäpuoliskoon ja sen jälkeen verkon yli vastustajan pöytäpuoliskoon.
• Syötön ajan pallon on oltava näkyvissä: syöttäjä ei saa peittää palloa kädellä, keholla tai vaatteilla.

Jos muuten oikea syöttö osuu verkon yläreunaan mutta pomppaa silti vastustajan puolelle, kyseessä on verkkosyöttö eli let. Silloin syöttö uusitaan, eikä kumpikaan saa pistettä.

Yleisiä syöttöön liittyviä väärinkäsityksiä

Moni luulee, että ensimmäinen syöttäjä määräytyy aloituspallolla. Todellisuudessa syöttäjä ratkaistaan ottelun alussa arpomalla. Arvonnan voittaja voi valita joko syöttö- tai vastaanottovuoron tai pöydän puolen.

Toinen tavallinen virhe on heittää pallo sormista tai liian matalalta. Jos palloa ei heitetä avoimelta kämmeneltä vähintään 16 cm ylöspäin, syöttö tulkitaan virheelliseksi ja piste menee vastustajalle.

Pistelasku ja erän voittaminen

Pöytätenniksen pistelasku on suoraviivaista: jokaisesta ratkenneesta rallista toinen osapuoli saa yhden pisteen. Pistelasku poikkeaa esimerkiksi tenniksen pistelaskusta, jossa käytetään lukuja 15, 30 ja 40.

• Erän voittaa se, joka saavuttaa ensimmäisenä 11 pistettä.
• Erä on voitettava vähintään kahden pisteen erolla (esimerkiksi 11–9).
• Jos tilanne on 10–10, erää jatketaan, kunnes jompikumpi johtaa kahdella pisteellä (esimerkiksi 12–10 tai 15–13).

Pelaaja voittaa pisteen muun muassa silloin, jos vastustaja epäonnistuu syötössä tai palautuksessa, lyö pallon ohi tai verkkoon, antaa pallon pompata omalla puolella kahdesti tai lyö palloa tahallaan useammin kuin kerran peräkkäin.

Syöttövuoron vaihtuminen

Kumpikin pelaaja syöttää vuorollaan kaksi syöttöä peräkkäin. Syöttövuoro vaihtuu aina kahden pisteen jälkeen riippumatta siitä, kumpi pisteet voitti.

Poikkeuksena ovat tasatilanne 10–10 sekä aikarajan tuoma lyöntilaskenta: niissä syöttövuoro vaihtuu jokaisen pisteen jälkeen. Näin yksittäinen pelaaja ei pääse hyötymään pitkästä syöttöputkesta ratkaisuhetkellä.

Ottelun rakenne: erät ja voitto

Yksittäisten erien lisäksi ratkaistaan koko ottelu. Ottelu pelataan aina parittomalla erämäärällä, joten tasapeli ei ole mahdollinen.

• Paras viidestä erästä: voittoon tarvitaan kolme erävoittoa. Yleinen esimerkiksi joukkue- ja harrastepeleissä.
• Paras seitsemästä erästä: voittoon tarvitaan neljä erävoittoa. Käytössä esimerkiksi olympialaisten yksinpeleissä.

Pelaajat vaihtavat pöydän puolta jokaisen erän jälkeen. Ottelun ratkaisevassa erässä puolta vaihdetaan heti, kun jompikumpi osapuoli saavuttaa 5 pistettä.

Nelinpelin erityissäännöt

Nelinpelissä eli pareittain pelattaessa noudatetaan samoja piste- ja eräsääntöjä, mutta syötössä ja palautuksessa on lisäsääntöjä.

• Nelinpeliä varten kumpikin pöytäpuolisko on jaettu keskiviivalla kahteen kenttään. Syötön täytyy osua ristiin: ensin syöttäjän oman puoliskon oikeaan kenttään ja sitten vastustajien puoliskon oikeaan kenttään.
• Parin pelaajat palauttavat palloa vuorotellen. Jos sama pelaaja lyö kaksi kertaa peräkkäin, pari menettää pisteen.
• Syöttövuoron vaihtuessa entisestä vastaanottajasta tulee syöttäjä ja entisen syöttäjän parista vastaanottaja.

Aikaraja ja kiirehtimissääntö

Pitkien, puolustusvoittoisten erien varalta säännöissä on aikaraja, jota kutsutaan lyöntilaskennaksi (kiirehtimissääntö). Sen tarkoitus on pitää peli etenevänä:

• Lyöntilaskenta otetaan käyttöön, kun yhtä erää on pelattu 10 minuuttia – paitsi jos pisteitä on jo kertynyt vähintään 18, jolloin erä pelataan normaalisti loppuun.
• Lyöntilaskennassa kumpikin pelaaja syöttää vuorollaan yhden pisteen kerrallaan.
• Jos vastaanottaja onnistuu palauttamaan pallon 13 kertaa saman rallin aikana, vastaanottaja voittaa pisteen. Tämä kannustaa syöttäjää hyökkäämään.

Lyhyt historia: 21 pisteestä 11 pisteeseen

Pöytätennis on muuttunut vuosien varrella katsojaystävällisemmäksi. Pallon koko kasvatettiin 38 millimetristä 40 millimetriin vuonna 2000, ja seuraavana vuonna 2001 erät lyhennettiin 21 pisteestä nykyiseen 11 pisteeseen – samalla syöttövuoro muuttui viiden pisteen välein vaihtuvasta kahden pisteen välein vaihtuvaksi. Vuonna 2014 selluloidipallot korvattiin turvallisemmalla muovipallolla.

Jos pelaat pöytätennistä rennosti kotona, voit soveltaa sääntöjä vapaasti. Samalla tavalla kuin monessa klassisessa pöytäpelissä, kuten dominon säännöissä, tärkeintä on yhteinen sopiminen ja pelin ilo.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Onko pingis sama asia kuin pöytätennis?

Kyllä. ”Pingis” on lajin yleiskielinen lempinimi, kun taas ”pöytätennis” on virallinen nimi. Englanninkielinen nimi ”ping-pong” rekisteröitiin tavaramerkiksi Englannissa vuonna 1901 (J. Jaques & Son). Viralliset lajiliitot käyttävät lajista nimeä table tennis eli pöytätennis.

Mitä tapahtuu, jos pallo osuu pöydän reunaan?

Ratkaisee se, mihin kohtaan reunaa pallo osuu. Jos pallo osuu pelipinnan yläreunaan, se lasketaan osumaksi pöytäpuoliskoon ja peli jatkuu – vaikka pallo kimpoaisikin oudosti. Jos pallo sen sijaan osuu pöydän pystysuoraan sivupintaan yläreunan alapuolelle, sitä ei lasketa osumaksi pöytään ja lyöjä menettää pisteen.

Pitääkö kotioloissa noudattaa virallisia sääntöjä?

Ei pakollisesti. Viralliset mitat ja syöttösäännöt on tarkoitettu kilpailuihin. Kotipeleissä riittää, että pelaajat sopivat yhdessä pistemäärästä ja syöttövuoroista. Rennoissa peleissä voi halutessaan sopia pelattavaksi myös vanhalla 21 pisteen laskutavalla.