Identiteettivarkaus on digitaalisen ajan vakava ja yleistyvä ilmiö, jossa rikollinen käyttää toisen henkilön yksilöiviä tietoja omaksi hyödykseen. Kyse voi olla esimerkiksi henkilötunnuksesta, nimestä, osoitteesta tai verkkopalvelujen kirjautumistiedoista.
Identiteetti voidaan varastaa monin tavoin, kuten tietomurtojen, huijausten tai postin anastuksen kautta. Tiedot saatuaan rikollinen voi käyttää niitä esimerkiksi lainan hakemiseen, verkko-ostoksiin tai valesopimusten tekemiseen uhrin nimissä. Suomessa identiteettivarkaus on ollut rikoslaissa erikseen rangaistava teko vuodesta 2015, ja siitä voidaan tuomita sakkoa.
Mitä identiteettivarkaus tarkoittaa?
Identiteettivarkaus tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö käyttää oikeudettomasti toisen yksilöiviä tietoja erehdyttääkseen kolmatta osapuolta. Usein tavoitteena on taloudellinen hyöty, mutta motiivina voi olla myös vahingon aiheuttaminen tai maineen vaarantaminen. Tyypillisiä hyödynnettäviä tietoja ovat nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero ja verkkopalveluiden kirjautumistiedot. Niitä käytetään uhrin nimissä esimerkiksi tilien avaamiseen, ostoksiin tai lainojen hakemiseen.
Suomen rikoslaissa identiteettivarkaus määritellään oikeudettomaksi toisen tunnistetietojen käytöksi siten, että toiminnalla pyritään aiheuttamaan haittaa tai saavuttamaan hyötyä. Rangaistuksena on sakko, mutta vakavammissa tapauksissa kyseessä voi olla esimerkiksi petos tai tietomurto. Rikoksen tunnusmerkistö voi täyttyä, vaikka uhrille ei aiheutuisi suoraa taloudellista vahinkoa.
Seuraukset uhrille
Identiteettivarkaus voi aiheuttaa sekä välittömiä että pitkäkestoisia haittoja. Taloudellinen vahinko on usein ilmeisin: uhrin nimissä saatetaan ottaa pikavippejä, tehdä osamaksusopimuksia tai tilata tavaroita. Jos väärinkäytökset ehtivät vaikuttaa luottotietoihin, uhrin voi olla vaikea saada lainaa tai solmia sopimuksia vielä pitkään tapahtuman jälkeen.
Myös henkinen kuormitus on merkittävä seuraus. Uhriksi joutuminen voi aiheuttaa ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta, ja pelko uusista väärinkäytöksistä voi jatkua pitkään. Tällaisessa tilanteessa kannattaa hakea tukea, eikä asian kanssa tarvitse jäädä yksin.
Toimintaohjeet identiteettivarkauden sattuessa
Mikäli epäilet joutuneesi identiteettivarkauden uhriksi, toimi nopeasti:
- Tee rikosilmoitus poliisille. Esitä kaikki epäilyyn liittyvät tiedot ja liitä mukaan todisteet (tilausvahvistukset, laskut, sähköpostit).
- Ota yhteyttä pankkeihin ja palveluihin. Tilit voidaan jäädyttää, kortit sulkea ja mahdolliset maksut perua.
- Vaihda salasanat, erityisesti palveluissa, joissa käytät samoja tunnuksia.
- Aseta luottokielto (ks. alla), jotta uusia luottosopimuksia ei voi tehdä nimissäsi.
Luottokielto on tehokas keino estää lisävahinkoja. Sen voi asettaa maksutta Verohallinnon positiivisessa luottotietorekisterissä (huhtikuusta 2024 alkaen), ja tunnistautuminen tapahtuu Suomi.fi-tunnistautumisella. Vaihtoehtoisesti maksullista omaehtoista luottokieltoa tarjoavat luottotietoyhtiöt Suomen Asiakastieto ja Dun & Bradstreet Finland (entinen Bisnode).
Kuinka yleistä identiteettivarkaus on?
Identiteettivarkaudet ovat yleistyneet verkkopalvelujen käytön ja digitaalisten henkilötietojen määrän kasvaessa. Suomessa arvioidaan tapahtuvan tuhansia tapauksia vuosittain, mutta tarkkaa määrää on vaikea arvioida, sillä kaikki eivät tule ilmi tai etene viranomaisille. Tapauksia paljastuu erityisesti pikavippien, osamaksusopimusten ja verkkokauppaostosten kautta.
Uhriksi voi joutua kuka tahansa iästä tai taustasta riippumatta. Erityisessä riskissä ovat henkilöt, joiden tietoja on aiemmin vuotanut verkkoon tietomurron tai huijauksen seurauksena.
Miten tunnistaa tietomurrot ja epäilyttävät maksut?
Väärinkäytösten havaitseminen voi olla haastavaa, koska rikolliset toimivat usein hiljaisesti. Ensimmäisiä merkkejä voivat olla:
- Oudot veloitukset tilillä tai postitse saapuvat tuntemattomat laskut.
- Viestit palveluista, joihin et ole rekisteröitynyt.
- Kirjautumiset tileillesi tuntemattomista sijainneista.
- Salasanan vaihtuminen ilman lupaa tai tärkeän postin katoaminen.
Tiliotteiden, maksukorttien ja luottoraporttien säännöllinen tarkistaminen on paras tapa havaita väärinkäytökset ajoissa. Omat luottotiedot voi tarkistaa maksutta kerran vuodessa luottotietoyhtiöistä. Moni identiteettivarkaus paljastuu vasta, kun uhri saa maksumuistutuksen tuntemattomista sopimuksista, joten kaikkeen poikkeavaan kannattaa reagoida nopeasti.
Vinkkejä suojautumiseen
Identiteettivarkauksilta ei voi suojautua täydellisesti, mutta riskiä voi merkittävästi pienentää ennakoivalla toiminnalla. Tietojen jakamista kannattaa harkita tarkasti ja varmistaa, että ne toimitetaan vain luotettaville tahoille suojattujen yhteyksien kautta.
Turvallinen salasanojen hallinta
Vahvat ja yksilölliset salasanat ovat keskeinen osa tietoturvaa. Salasanojen tulisi olla pitkiä, sisältää erilaisia merkkejä ja erota toisistaan eri palveluissa. Salasanojen hallintasovellukset helpottavat turvallista käyttöä. Ota käyttöön myös kaksivaiheinen tunnistautuminen aina kun mahdollista.
Tietoturvan tekninen ylläpito
Laitteiden käyttöjärjestelmät ja tietoturvaohjelmat on pidettävä ajan tasalla. Yleiskatsauksen tietoturvaohjelmiin löydät virustorjunta-artikkelistamme. Tarkastele sähköpostien ja viestien sisältöä kriittisesti ennen linkkien klikkaamista tai liitteiden avaamista, ja vältä julkisia wifi-verkkoja arkaluontoisten tietojen käsittelyssä.
Asiakirjojen ja postin käsittely
Henkilötietoja sisältäviä papereita ei tule hävittää sellaisenaan, vaan ne kannattaa silputa. Lukollinen postilaatikko vähentää riskiä, että joku pääsee käsiksi yksityisiin dokumentteihin.
Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa viranomaisten tai oikeudellisen ammattilaisen antamaa neuvontaa. Jos epäilet joutuneesi identiteettivarkauden uhriksi, tee rikosilmoitus poliisille ja ole yhteydessä pankkiisi mahdollisimman pian.
Ohjeita ja tukea saat muun muassa täältä: Suomi.fi – uhrin opas, Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Poliisi – nettirikokset. Kiireellisessä hätätilanteessa soita 112.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Mitä on identiteettivarkaus?
Identiteettivarkaus tarkoittaa tilannetta, jossa rikollinen käyttää toisen henkilön yksilöiviä tietoja, kuten nimeä tai henkilötunnusta, esittäytyäkseen uhrina ja saadakseen hyötyä tai aiheuttaakseen haittaa.
Mitä tehdä, kun henkilötiedot varastetaan?
Tee heti rikosilmoitus poliisille, ilmoita asiasta pankeille ja muille tahoille, vaihda salasanat ja harkitse luottokiellon asettamista. Seuraa tilitapahtumia ja ota talteen kaikki todisteet.
Miten identiteettivarkaus tapahtuu?
Se voi tapahtua esimerkiksi tietomurron, sähköpostihuijauksen tai asiakirjojen varkauden kautta. Rikollinen käyttää saamiaan tietoja esiintyäkseen uhrina ja tehdäkseen sopimuksia tai ostoksia tämän nimissä.
Onko luottokielto ilmainen?
Kyllä, vapaaehtoisen luottokiellon voi asettaa maksutta Verohallinnon positiivisessa luottotietorekisterissä. Luottotietoyhtiöiden (Suomen Asiakastieto ja Dun & Bradstreet) omat palvelut ovat maksullisia.