Vilkaistaanpa koodauksen historiaan. PC Magazinen toimittaja kertoo seitsemästä hänelle erityisen epämieluisasta ohjelmointikielestä.
Enemmän kun mennään eteenpäin koodausmaailmassa, niin koodauskielet kehittyvät selkeämmiksi ja myöskin loogisimmiksi. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että kun laitteisto paranee, ohjelmointikielen ei tarvitse olla niin tehokas. Esimerkiksi sanottakoon, että Java-keiltä ei olisi voitu toteuttaa 80-luvulla, koska se on tehotonta (sekä hidas kääntää) verrattuna vaikkapa C-kieleen.
Fortran (wiki)
Kehitettiin 1950-luvulla IBM:n toimesta. Käytettiin mm. supertietokoneissa sekä nasalla.
Algol (wiki)
Tämä on looginen kieli 1950-luvulta, eikä sellaisenaan toimi tietokoneessa. Tarkoitettu, että oppikirjoihin ym. saadaan kuvattua loogisia toimintoja ilman että oltaisiin sidoksissa teknologiaan. Sinällään artikkelin kirjoittaja ei näe kielessä mitään vikaa. Se onkin ollut erittäin yleinen kieli oppikirjoissa.
COBOL (wiki)
Tämä kieli on erittäin tunnettu ja erittäin käytetty. Varmaan vieläkin on coboljärjestelmiä pystyssä. Mainittakoon, että y2k-kriisi sai firmat palkkaamaan kalliilla takaisin cobol-osaajia, jotka oli muutama vuosi aiemmin heitetty pihalle kun cobolia ei enää käytetty uusissa järjestelmissä. Cobol syntyi 50-luvulla.
Omaan silmään cobol vaikuttaa kyllä varsin miellyttävältä, joten olen eri mieltä artikkelin kanssa.
Forth (wiki)
Tämä syntyi rautaan, jota ohjailtiin mm. jalkapedaaleilla. Täytyy sanoa vain, että sekavalta näyttää. Joskin kyllä toisaalta loogiselta miltä osin sitä kykenee tulkitsemaan.
JOSS (wiki)
Tämä kehitettiin RAND:n toimesta 1963-1964. Päämääränä oli luoda kieli matemaatikoille, jotka eivät osaa koodata. RAND on tunnettu todennäköisyys- ym-laskelmistaan, joten kieli on varmasti ollut hyvin käytetty. Vaikuttaa mielestäni erittäin selkeältä.
APL (wiki)
Tunnettu mm. siitä, että se keksi itse muuttujille nimet. Syntyi 60-luvulla. Omaan silmään vaikuttaa jokseenkin selkeältä.
LISP (wiki)
Tämä on kehitetty 50-luvulla ja tullut mitä ilmeisimmin tunnetuksi runsaasta määrästä sisäkkäisiä sulkeita 😀 – sekä rekursiosta. LISPin nykyversioita ovat Clojure, Common Lisp ja Scheme.
Tällainen lista. Mielenkiintoni vanhoja ohjelmointikieliä kohtaan heräsi. Listalta puuttui yksi oleellinen, nimittäin assembler, jota edelleen voidaan käyttää vaikkapa erilaisten elektronisten komponenttien yhteydessä.
Näitä olisi myös hyvä jonkin verran opettaa koodareille, jotta näkisi perspektiivia kuinka helpolla tänä päivänä pääsemme :). Esimerkiksi Java on hyvinkin loogista, eikä kovin paljon tarvitse pohtia mikä rauta tai käyttöjärjestelmä siellä on taustalla.
Lähde: PCMag
