Kävin pääsiäisenä risteilyllä jäänmurtaja Sampolla, vaikutuin ja päätin kirjoittaa tämän artikkelin.

Historia:

Sampo palveli valtiota virallisena jäänmurtajana vuosina 1961-1987. Sampo rakennettiin vuonna 1960 Wärtsilän Helsingin telakalla. Nimi oli perintö 1898 valmistuneelta samannimiseltä jäänmurtajalta, joka palveli Suomea yli puoli vuosisataa. Sampo oli osa suomen jäänmurtajalaivaston jälleenrakentamista, joka sijoittuu toisen maailmansodan jälkeisiin vuosikymmeniin. Sampo on edustanut Suomen laivanrakennustaitoa Saksassa asti vuonna 1965. Talvi 1965-1966 oli satamille ja jäänmurtajille kova talvi. Jäätä oli niin paljon, että kaikki Pohjanlahden satamat jouduttiin sulkemaan jäävaikeuksien takia. Sampo avusti laivoja aina Perämereltä Suomenlahdelle saakka. Toinen ankara talvi  oli vuosina 1985-1986, sillon jäänpaksuus oli Perämerellä 45-83 senttiä, Selkämerellä 46-60 senttiä, Saaristomerellä 32-60 senttiä, Suomenlahdella 40-54 senttiä ja Perämeren ulapalla 30-60 senttiä. Koko työaikansa Sampo toimi myös meripelastustehtävissä. Vuosien varrella Sampo kärsi muutaman pohjakosketuksen ja yhteentörmäyksen, joista kenties pisimpään selviteltiin keväällä 1971 sattunutta törmäystä hollantilaisaluksen kanssa. Aika alkoi ajaa Karhu-luokan jäänmurtajien ohi 1970-1980 -lukujen vaihteessa. Vuonna 1981 todettiin että Sampo, Karhu ja Murtaja ovat niin vanhoja, että ne poistetaan palveluksesta lähivuosina. Vuoden 1987 keväällä Sampo pääsi eläkkeelle.

Eläkepäivät: (joita Sampolla ei ole)

Kemin edesmennyt kaupunginjohtaja Juhani Leino kaavaili Sampon ostamista matkailuvetonaulaksi, ja niin tehtiin. Nykyään Sampo palvelee museojäänmurtajana turisteille ja  on Suomen ainut ajokuntoinen museojäänmurtaja. Kausi alkaa 22.12 ja päättyy 23.04. Parhaimmillaan risteilyjä on 6 kertaa viikossa.  Jos haluaa löytää Suomesta paikan, jossa ei ole muita suomalaisia, suosittelen Sampoa lämpimästi. En nähnyt ketään muuta suomalaista, paitsi henkilökunnan ja matkaseurani. Japanilaisia sen sijaan riitti. Joka talvi risteilyllä käy 10 000 – 12 000 turistia.

Sampoa johtaa kapteeni Petteri Tähtinen, ja hänen omasta mielestään Sampo on täysin hänen oma laivansa. Risteily maksaa 240 € / henkilö, joten se voi karkottaa monet suomalaiset turistit. Kun Sampo kiihdyttää ja rysähtää jään päälle, tunne on melkoinen, se pitää itse käydä kokemassa. Muita elämyksiä on mm. hyisessä vedessä kelluminen pelastautumispuku päällä. Jokainen osallistuja saa risteilystä muistoksi diplomin ja itse kuvaamansa valokuvat, joita on mukava katsella takkatulen ääressä.

Loppuun vielä Sampon speksit:

Rakennettu: 1960 Helsinki Wärtsilä

Pituus: 75,68 m

Leveys: 17,40 m

Syväys: 7,0 m

Jääluokka: 1 A Super

Uppouma: 3 542 tonnia

Vertailun vuoksi vielä nykyaikaisen jäänmurtaja Kontion speksit:

Rakennettu: 1987 Helsinki Wärtsilä

Pituus: 99,0 m

Leveys: 24,2 m

Syväys: 8,0 m

Jääluokka: 1 A Super

Uppouma: 9130 tonnia

Itse ottamiani kuvia:


Lähteet:  Jäänmurtaja Sampon internetsivut

Helsingin Sanomat

Edellinen artikkeliHaluatko suukon julkkikselta? Japanissa sen tarjoaa Zima – juomapullon kylkiäisenä
Seuraava artikkeliSleep Scan – tarkkaile nukkumistasi

15 KOMMENTIT

  1. Ihan hyvin kirjoitettu artikkeli ja erilainen aihe. Lihavoitu teksti oudoissa paikoiss häiritsi kuten myös ehkä liian tarkat tiedot, oli hiukan wikipediasta kopioidun makuinen.

  2. Vähän liikaa numeroita, kappalejako tekisi historia-otsikon alla olevalle tekstille eetvarttia.

  3. Miksi kaikki negatiiviset mutta kuitenkin asialiset ja rakentavaa kritiikkiä sisältävät kommentit äänestetään näkymättömiin? Niin varmaan käy tällekin.

  4. Ihan mukavaa tekstiä ja paikkapaikoin ihan asiaakin. Pientä hiomista ja hyvä tulee. Eipähän sitä hyväksi kirjoittajaksi tulla muuten kuin kirjoittamalla.

    Jatkossakin jos hilavitkutin pystyy pitämään aiheiden määrän ja laadun kulkemaan käsikädessä niin sivuilta on mukava lähteä ja vielä mukavempi palata.

    Ps. Itse en kielioppivirheistä rokota. Kunhan teksti on loogisesti etenevää ja asiallista niin hyvin on pullat uunissa.

    Näillä mennään 😀

  5. Kumma homma, että kommenteissa keskitytään pelkästään artikkelin ulkoasuun, eikä niinkään sen sisältöön. Liekö tämä siksi, että kirjoittaja on vähän nuorempaa ikäluokkaa.

    Sinäänsä ihan mielenkiintoinen juttu. Vaan ketäpä kiinnostaa, että kuinka paksua jää oli vuosina nönnönnöö-nännännää? Ehkä jotakuta ilmastotieteilijää, mutta ei Pertti Perusmiestä. Aika wikipedia matskua näyttäisi olevan, ei niinkään rennomman oloista Hilavitkutin -kirjoittelua jota olen tottunut lukemaan. Faktoja on kiva lukea, mutta ei tässä muodossa.

    Mainitsen myös ulkoasusta sen verran, että Ubuntu^^:n kommentti pitää täysin paikkansa. Ei tämmöistä tekstiseinää jaksa lukea.

  6. Mukavaa huomata, että joku muukin hilavitkutinlainen on innostunut lähtemään tälle linjalle, jossa tutkitaan ja esitellään esim. vanhempaa kalustoa. Itsekkin mietin talvella, josko olisin kirjoittanut artikkelin jäänmurtajista, mutta motivaation ja ajan puutteesta johtuen se jäi tekemättä.

    Jos parannusvinkit kelpaa, niin itse olisin historia-osion kirjoittanut uudestaan omin sanoin mahdollisesti lisätietoja kaivaen useammasta lähteestä. Sillä tavalla tekstistä tulee helppolukuisempaa kun kirjoittaja kunnolla on paneutunut siihen, mutta jokainen tekee juttuja omalla tyylillään.

  7. Haukalle pikkaisen noottia siitä että pertti perusmiestä voi hyvinkin kiinnostaa numerotietous, ainakin jos on jo lapsena tottunut pelaamaan sellaisilla pelikorteilla joissa kyselemällä kilpailtiin vertailemalla eri kulkuvälineiden numeroarvoja. Toki olisi mukava ollut kuulla oikeiden eläkkeellä olevien merikarhujen kertomuksia laivan aktiivivuosilta kuinka toimittiin jos ruoka loppui alukselta ja oli tyydyttävä näkkileipään, eikä tuolloin ollutkaan pleikkareita täyttämässä vapaavuoroja vaan ajan saattoi käyttää ympäristönsä tarkkailuun taikka sukkiensa parsimiseen.
    Voisikohan toimitus muuten harkita noiden kysely pelikorttien laajan skaalan selvitystä lukijoiltaan ja tehdä parhaimmasta kokoelmasta juttua.

  8. Artikkelin ulkoasuunhan kiinnitetään huomiota juurikin sen takia, että tekstiä olisi mukava ja selkeä lukea.
    Oma panokseni mielipidekisaan olisi yksittäisten lauseiden määrä, eli joitain lauseita olisi voinut konjuktioilla ja pilkunkäytöllä yhdistää toisiinsa, sillä se vaikuttaa juuri lukemisen mukavuuteen.
    Kokonaisuudessaan kuitenkin hyvä artikkeli kiinnostavasta aiheesta.

  9. Itseäni eiävt numerot häirinneet, mutta kaipa minussa on jotain vikaa. Sitä ihmettelin, että harvinaisen hyvin noin nuori sälli kirjoittaa.

    Joillekin nillittäjille sanon, että jos ei itsekuri riitä lukemiseen, kannattaa jatkaa passiivisempia harrastuksia. Teletappien tuotantokausia taitaa saada jostain ihan suomeksi puhuttuinakin, niin ettei turhaan tarvitse päätään raapia.

  10. Kyllä on tullut Okolta paljon mielenkiintoista artikkelia nyt. Videokuvaa lapin koiravaljakkoajelulta, ja nyt tämä. Kiva olis vielä ollu jos olisin itse ottamias kuvia Sampolta laittanut :)!

  11. ”Nillittäjille tiedoksi”?

    Eikös tämä kommenttiosuus ole olemassa juuri sitä varten, että jokainen voi sanoa artikkelista oman mielipiteensä? Hyvän tai huonon sellaisen? Toki valitettavasti ihmiset ovat kärkkäämpiä huomaamaan ne negatiiviset asiat ennen positiivisia, mutta en nyt kuitenkaan nillittämiseksi sanoisi.

  12. @Haukka (ja kumppanit) Kommenttiosuus on lähinnä sitä varten, että täällä keskusteltaisiin artikkelin sisällöstä. Muuten kommentointi menee juuri tällaiseksi pätemisenhaluiseksi jupinaksi, joka ei ole kiinnostavaa luettavaa kenellekään.

    Ainakin allekirjoittaneesta on todella tylsää lukea keskustelua jossa kenelläkään ei ole mitään mielipidettä tai näkemystä itse aiheesta, kuten jäänmurtajista tässä. Jos tsemppiä sopii pyytää kirjoittajilta, niin tasoa voinee toivoa siinä tapauksessa myös blogin lukijoilta?

    Ei siis jatkossa vaivata aiheesta kiinnostuneita lukijoita täysin aiheen ulkopuolisella väittelyllä täällä. Asiallisen palautteen juttujen kirjoittajille voi sen sijaan ohjata osoitteeseen [email protected]

Kommenttien lisääminen on estetty.