Elikkäs juu, sain siis hilavitkuttimelta jouluksi testattavaksi PS2-pelin. Vaikka en paljoa pelien arvostelemisesta tiedä, nousee tästä kappaleesta muutamia huomioitavia seikkoja esiin. Artikkelin voi myös jättää lukematta, mikäli peliarvostelut eivät ole omaan makuun.(vai voiko?). Älkää myöskään huolestuko, vitkutinlinja jatkuu taas pian! 🙂

PS2 oli ja meni tai niin ainakin moni on pikkuhiljaa asian sisäistänyt seuraavan sukupolven konsoleiden vallatessa alaa. Silti myös tälle pikku härvelille julkaistaan vielä pelejä. Pysyykö vanha palikka mukana bisneksessä vai kaatuuko softa pikselimössöksi?

Pleikkari kakkosen ”nuoruustestissä” ja samalla myös pelitestissä toimii WipEout Pulse, joka julkaistiin tuossa kesän aikana PS2:lle (löytyy myös PSP:lle). Sanotaan nyt vielä se tietämättömille, että kyseessä on eräänlainen futuristinen kilpa-ajopeli. Alustavasti voi jo ensimmäisen latausruudun nähtyään sanoa, että peli on Hidas. Käynnistyminen kestää, jos jokin menee pieleen uusintastartti kestää tuskastuttavan kauan ja jopa päämenuun palaaminen kestää. Noh, mitä voisi odottaa tulokselta, kun yhdistetään mahdollisimman näyttävää grafiikkaa ja paljon pelattavaa mahdollisimman tehottomaan alustaan.

Kun tätä luomusta alkaa sitten pelillisesti arvostella, niin sanat ovat pääasiassa kirjoittamiskelvottomia. Peli on vaikea. (Ainakin minun mielestä) Easy-asetuksella selviää hengissä, mutta jo ensimmäisen radan voittaminen tuottaa tuskaa. Vaikeimmalla asetuksella alus lentää kaiteesta toiseen ja on pian vain tärinää ohjaimessa (sinänsä hauska tuhoutumisefekti). Sitten alkaa taas lataaminen. Kun kuolet, kisa on ohi välittömästi. Et synny uudelleen, vaan kaikki on aloitettava alusta kyseisen radan osalta.
Vaikka lataaminen vie aikaa, on itse peli todella nopeatempoinen. Seinästä seinään ja ensimmäisestä sijasta viimeiseen kertoo kaiken tarvittavan yhden kilpailun osalta.

[kml_flashembed movie=”http://www.youtube.com/v/BrwpSKrTeh8″ width=”425″ height=”350″ wmode=”transparent” /]

Yleisesti sanottuna WipEout Pulse pyrkii herättelemään tämän entisen sukupolven konsolin omistajia ostamaan vielä jotain lisää. Grafiikka on tarpeeksi hyvää nykysilmällekin, mutta vaikuttaa oleellisesti latausaikaan. Vaikka pelistä löytyy jaetun ruudun moninpelikin, ei moni jaksa odotella jokaista kisaa näin kauan. Muutenkaan tulevaisuusrallin elinikä ei ole päätä huimaava, sillä konsepti säilyy lähes muuttumattomana, oli sitten kyseessä rata mikä tahansa.

Edellinen artikkeliJenkkifutispallo-makkara
Seuraava artikkeli”Läpinäkyvä” rekkakonsepti parantaa liikenneturvallisuutta