70 vuotta sitten suomalaiset viettivät itsenäisyyspäivää ankarissa oloissa. Suuri Neuvostoliitto oli aiemmin painostanut pientä ja nuorta suomen kansaa luovuttamaan alueita itselleen vedoten mm. Leningradin alueen turvallisuuteen. Alueluovusneuvottelujen päätyttyä Moskovan kannalta epäsuotuisasti, ylittivät puna-armeijan joukot rajan 30. marraskuuta. Tilanne oli kaikkea muuta kuin tasaväkinen ja tapahtumia seuranneet ulkomaiset kirjeenvaihtajat olivat varmoja Suomen häviävän sodan muutamassa viikossa.

Suomi-konepistooli M/31
Suomi-konepistooli M/31

Suomella ei ollut mitään mahdollisuuksia kääntää sotaa voitoksi, mutta piskuisella Suomella oli kuitenkin muutama ässä hihassaan, jolla tilannetta pyrittiin tasapainottamaan. Yksi niistä oli kotimaista asesuunnittelua edustava Suomi-konepistooli, M/31 joka tuolloin oli kansainvälisestikkin katsottuna edistyksellinen.

Vaikka asetta ei talvisodan alkuun mennessä oltu toimitettu kuin n.5000 kpl, siitä muodostui myöhemmin kuuluisa suomalainen sodanajan  symboli ja osa syynä tähän oli se, että ase oli erittäin luotettava ja pidetty käyttäjiensä keskuudessa. Oman osansa aseen maineen kasvulla oli mm. sen käyttäjän esiintyminen Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa ”Tikkakosken mannekiininä”. Ase teki myös puna-armeijaan suuren vaikutuksen ja pian myös Neuvostoliitossa aloitettiin omaan konepistoolin kehitystyöt mm. sotasaalis aseiden avulla, jonka lopputulos suurelta osin muistutti M/31:n rakennetta.

Suomi-konepistoolin isä, Aimo Johannes Lahti syntyi 28.4.1896. Hän oli ns. itse-oppinut asesuunnittelija/insinööri, sillä ainoa varsinainen koulu minkä hän koskaan läpi kävi, oli kansakoulu. Vapaus-sodan ja asepalveluksen jälkeen hän hakeutui asemestariksi Kouvolaan, Keski-Suomen rykmenttiin. Lahden kiinnostus aseita kohtaan oli syttynyt jo nuorena ja hän suoritti aliupseerikurssin erikoisalanaan aseiden rakenne ja valmistus.

Toukokuussa 1929 aseteknikko Lahti sai komennuksen Valtion Kivääritehtaalle aloittamaan suunnittelemansa pikakiväärin valmistusta. Vuoden 1932 lopulla puolustusministeriö nimitti hänet kevyiden aseiden konstruktööriksi. Lahti suunnitteli Konepistooli Oy:ssä kumppaniensa kanssa useita aseita kuten L-35 sotilaspistoolin ja L-39 panssarintorjuntakiväärin.

M/26, M/31 Suomi-konepistoolin esikuva
M/26, M/31 Suomi-konepistoolin esikuva

Ensimmäinen Lahden suunnittelema konepistoolimalli oli M/26, joka oli rakenteeltaan osittain M/31:n kaltainen. Siinä oli kuitenkin monia ominaisuuksia, jotka myöhemmin karsittiin pois tarpeettomana kuten esim. tulinopeuden säätö. Aseelle ominaista oli pitkä kaarilipas, joka mahdollisti makuultaan ammunnan yhdistettynä 36:n 7.65:n patruunan  lippaan kapasitettiin.

M/26:n mukanaan tuomien oppien perusteella Lahti jatkoi konepistoolin kehitystä pääasiallisesti vapaa-ajalla ja monien mutkien jälkeen M/31 syntyi. Suurimpia muutoksia edeltäjämalliin oli panosten muuttuminen 9 milliseksi ja oman erityisen konepistoolipatruunan kehittäminen. Aseessa oli edeltäjämallista perittynä muutama tuolloin maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ominaisuus, kuten ilman työkaluja vaihettava piippu. Aktiivikäytössä kun piipulla oli tapana kulua väljäksi ajan saatossa.

SuomiM31

Alkuun aseessa oli perinteinen tankolipas, mutta pian siirryttiin rumpulippaan käyttöön. Ensin rumpulippaaseen mahtui 40 panosta, mutta pian lipasta muutettiin siten että siihen mahtui 70 panosta.

Suomi-konepistooli painaa n. 4,7 kg ja täysi 70 patruunan rumpulipas n. 1,9 kg, yhteensä siis 6,6 kg. Luodin lähtönopeus on 400 m/s ja läpäisy 100 m matkalta n. 16 cm mäntyä. Tulinopeus sarjatulella on n. 900 lauk/min, vaihdellen hieman aseyksilöittäin ja piipun kulumisen myötä.

Konepistoolin varusteisiin kuului alkujaan varapiippu, nahkainen kantohihna, lipaslaukku, työkalutasku ja puhdistusvälineet.

Lähteet: guns.connect.fi, vetresvantaa.net, joensuu.fi/mekri/sotahistoria, Wikipedia

Edellinen artikkeliiPhone ja järjestelmäkameran objektiivi: tee-se-itse
Seuraava artikkeliArvostelu – Star Wars: Clone Wars – Republic Heroes

20 KOMMENTIT

  1. ja voitteko lisätä tuohon vertailuksi nykyisten suomen aseiden tehon?

  2. Venäjä VARASTI suomi-konepistoolin suomelta. Siitä ei ole epäilystäkään, koska Neuvostoliiton vastaava muistutti käytännössä täysin suomi-konepistoolia…

  3. Abu varasti keihään Ubalta, Tigris varasti Tikarin Pugelokselta ja nykypäivänä usealla maalla on ydinkärkiä. Näin kehitys etenee, muuten asuttaisi kaikki Uba:n maassa ja ei vietettäisi itsenäisyyspäivää tänään. Näin se kehitys etenee.

  4. Ja tästä kostoksi suomalainen VARASTI vastavuoroisesti AK-47:n veli-venäläiseltä ja teki siitä oman versionsa, eli RK-62.

  5. No nyt oli hyvä artikkeli itsenäisyyspäivän illan ratoksi!

    Aggressiven maininnan innoittamana tästähän tehdään RK-jatko, eikös vaan?

  6. ”Ja tästä kostoksi suomalainen VARASTI vastavuoroisesti AK-47:n veli-venäläiseltä ja teki siitä oman versionsa, eli RK-62.”
    Väärin! Suomi kopioi AK-74:sta omaan RK-62:seen. Tosin AK-74 on kehittyneempi versio mainitsemastasi AK-47:sta.

  7. Eikös AK-47 ole rynnäkkökivääri ja AK-74 taasen konekivääri (näin minä ainakin olen asian ymmärtänyt, en jaksa asiaa tarkistaa…)

  8. Wikiwiki sanoo AK-74:n olevan myöskin rynnäkkökivääri, tosin aseesta on luultavasti useita versioita.

  9. AK-47 ja AK-74 ovat molemmat rynnäkkökivääreitä. Pikakivääri RKP-74 muistuttaa näitä ulkoisesti ja teknisesti hyvin paljon. Eipä noita pikakiväärejä tosin enää juurikaan käytetä kevyt konekiväärien vuoksi.

  10. Itseasiassa Lahti suunnitteli vielä M/21 mallin konepistoolin. Tämä tuotos oli vain prototyyppi, jota esiteltiin Puolustusvoimien isoille kihoille huonolla menestyksellä.

    Lisäksi Suomen kansalainen, jonka nimeä en nyt muista, oli vakoojana Neuvostoliitolle. Hän toimitti M/31 piirrokset Neuvostoliitolle.

    Ja vielä viimeiseksi, ettei AK-47 ja mikä tahansa 74 malliston kuuluvista vempeleistä ole teknisesti enää kovin samanlaisia. AK-47 käytti jyrsittyä runkoa, kun taas AKM:stä kähtien on käytetty pellistä prässäyytjä runkoja. Tämän vuoksi on täytynyt muuttaa koneistoakin hieman.

  11. Suomi ei ole varastanut mitään, mutta niinkuin edellinen kommentoija sanoi Neuvostoliitto vakoili piirrustukset ja vieläpä maanpetturin avulla…

  12. niin, ja olihan suomella kehitteillä suomikonepistoolin ja liekinheittimen yhdistelmä 😀

  13. Pravo! Hyvää settiä, olisin todella otettu mikäli jatkoksi tulisi juttu AKn ja RKn versioista historioineen. Sikäli läheisiä toisilleen kuitenkin ovat ja kaikesta huolimatta kyllä Kalasnikov kunniansa ansaitsee, siksi ohittamaton nimi kuitenkin noista puhuttaessa vielä nykyäänkin kaikkine eri johdannaisineen…

  14. Hieman ehkä raskas käyttää, mutta oli kätevä etenkin juoksuhaudoissa. Näillä sai vielä räiskiä -90 luvun alussa intissä.

  15. Mukavaa huomata, että baari-illan jälkeisessä katumustilassa kirjoitettu artikkeli jaksoi teitä kiinnostaa ja että keskustelua on syntynyt varsin hyvin. Ja viime aikojen tredistä poiketen keskustelu on syntynyt jopa itse käsiteltävästä aiheesta.

    Aihepiiristä en alunperin ajatellut yhtä artikkelia enempää kirjoitella, vaan ajattelin pitää tämän ase-esittelyn itsenäisyyspäivän höysteenä.

    Mutta nyt palautteen luettuani sain pienen kipinän siihen, että taidan jossain vaiheessa kirjoittaa lyhyen tarinan AK-47:n synnystä, sillä kyseessä kuitenkin on maailman eniten valmistetu sarjatuliase ja muutenkin kyseisen kuularuiskun maine on melkoinen.

    Ja eihän sitä tiedä vaikka siinä ohessa jostain löytyisi lähteitä ja tietoa myös kotimaisesta RK-62:sta artikkeliin asti…

  16. Hmm, tuollaanen löytyy dekottuna kotua. Pitäs vielä tehdä seinäteline, että sais tyylilleen sopivasti esille.

  17. Kaikkiin maailman aseisiin olisi lisättävä ensiapupakkaus jolla kätevästi voi laastaroida ampumansa luodinreät vihollisen nahasta, taikka parempi olisi jos kehitettäisiin luoteja jotka eivät vahingoita eläviä olentoja. Kaikkein parasta olisi jos maailman armeijat kopioisivat Suomen armeijan käyttämiä koulutusmetodeja ja opettelisivat huutamaan rynnäköidessään SARJA laukaus! laukaus!

Comments are closed.