Seuraava artikkeli ei sovellu eläinten ystäville.

Ihmisen ja koiran välillä on ollut jo vuosituhansia ainutlaatuinen suhde. Koira oli ensimmäinen eläin, jonka ihminen kesytti kumppanikseen ja käytti sitä hyväksi metsästyksessä. Myöhemmin koiran käytön painopiste on siirtynyt enemmän seuranpidon suuntaan, mutta tänäkin päivänä koiria käytetään myös työtehtäviin mm. poliisin toimesta.

Koirat ovat löytäneet planeetan tuhovoimaisimman lajin rinnalla tiensä myös sotatantereille ja siellä koiria on käytetty niin viestien kuljettamiseen, kuin vartiointiin. Käyttötarkoitusten monimuotoisuudesta kertoo se, että ensimmäisessä maailmansodassa belgialaiset käyttivät rotevia koiria vetämään raskaita konekiväärejä pienissä kärryissä perässään rintamalle.

Anti-tank dog

Koirien käytössä eri tehtävissä on vain mielikuvitus rajana ja itänaapurillamme ei mielikuvituksesta tunnetusti ole ollut puutetta. Toisen maailmansodan aikana neuvostoliittolaiset kouluttivat koiria panssarintorjuntatehtäviin Saksan sotakoneiston vyöryessä kohti Moskovaa. Toimintaperiaate oli julma mutta yksinkertainen. Koiran selkään sidottiin räjähdepaketti,  joka laukesi kuvassa näkyvän puukepin taittuessa kun koira ryömi panssarivaunun alle.

Koulutuksessa käytettiin hyväksi koiran perusviettiä, jatkuvaa himoa ruokaan tai mihin tahansa etäisesti syötävää muistuttavaan. Koiria pidettiin nälässä useita päiviä ja päästettiin vapaaksi siten että ruokakippo oli sijoitettu lähistöllä olevan panssarivaunun alle. Pian koirat oppivat, että ruokaa löytyy sellaisten kulkuneuvojen alta, joissa on telat ja koulutus oli valmis.

Koiria käytettiin vuodesta 1941 aina vuoteen 1945 asti. Koirat eivät olleet niin tehokkaita kuin neuvostoliittolaiset olivat toivoneet, sillä koirien tuntemus eri panssarivaunuista ei ymmärrettävistä syistä ollut kovin hyvä. Tämä tarkoitti siis sitä, että panssarintorjuntakoiria ei voitu käyttää silloin kun lähistöllä oli omia panssareita, sillä koirat eivät erottaneet saksalaisia tankkeja venäläisistä. Koirat pelästyivät helposti kovaäänisiä kulkuneuvoja sekä saksalaisten oli kohtuu helppo ampua kohti juokseva koira ennen kuin siitä koitui vaaraa. Lisäksi koirien koulutus kesti liian pitkään ottaen huomioon niiden tehtävän kertakäyttöisenä liikkuvana miinana.

Lähde: oddee.com

Edellinen artikkeliTestissä led-vyönsolki
Seuraava artikkeliMainos: Voita Apple iPod Touch 32 Gt!

15 KOMMENTIT

  1. Hyvä ja mielenkiintoinen artikkeli!

    Itse olen suuri eläinten ystävä, ja silti artikkeli sopi minulle oikein hyvin.

    Ei kiitos mitään ”Seuraava artikkeli ei sovellu eläinten ystäville” – lässytyksiä.

  2. jos en väärin muista niin sika taidettiin kesyttää seura/hyötyeläimeksi ennen koiraa

  3. kuppazki: Koirista/susista on löydetty ensimmäisiä todisteita ihmisten seurassa viihtymisestä n. 20 000 vuoden takaa, eli ajalta jolloin ihmiset vielä eivät asettuneet aloilleen vaan kulkivat pienissä laumoissa metsästys/keräily-periaatteella.

    Siksi epäilen tuota, että sika olisi kesytetty ennen koiraa seuraksi/hyödyksi, sillä niiden olisi pitänyt pystyä kulkemaan lauman mukana ilman erillistä kaitsentaa ja lisäksi ne olisivat tarvinneet jatkuvaa suojelua petoeläimiltä vieden ihmisten resursseja pois omasta selviämisestä.

  4. Tuo panssarivaunu näyttää kyllä enemmänkin T-34-neuvostopanssarivaunulta, kuin saksalaiselta. Ehkä se koira ei kuitenkaan ole tuota panssarivaunua vastaan suunnattu.

    Hannu Leinonen: Ei ainakaan villisiat taida tarvita kummoista suojelua torahampaineen. Sitä ei nimittäin vähäpätöisimmät pedot kaada. Sudet on sen sijaan verrattain niin pieniä, että eivät välttämättä pärjänneet muinaisille suurpedoille kuten sapelihammaskissoille. Laumana tosin tietenkin on mahdollista torjua isompikin vihollinen. Luultavasti koira on tietenkin todennäköisempi kumppani juuri sen vuoksi, että se hakeutuu laumoihin, toisin kuin sika.

  5. Hilavitkutin.com – uutisia tekniikasta, ilmiöistä ja hilavitkuttimista ??????

  6. Molter: Kyseessä tosiaan on Korkkareistakin tuttu T-34 tankki, mutta sitä en erikseen tullut maininneeksi. Kyseinen kuva siis on otettu mitä todennäköisimmin koulutustilanteessa, jossa koira juoksee nälissään kohti ruokakippoa tankin alla.

    Hyviä pointteja myös tuosta villisiasta, sillä ne tosiaan pystyvät kyllä puolustamaan itseään, mutta eivät omaa kovin vahvaa laumaviettiä.

    Ja aihepiirin sopivuuden kirjoittajat tietävät edelleenkin paremmin kuin lukijat. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun täällä esitellään vanhoja teknisiä vimpaimia ja näitä vanhoja insinöörien älynväläyksiä tulee täällä esittelyssä olemaan 100% varmuudella myös tulevaisuudessakin.

  7. Itse en liiemmin pidä kuinka ”julma toimintaperiaate” viittaa koiriin eikä ihmisiin. Ihmisen elämä pitäisi aina asettaa eläimen edelle ja kun on sodasta kyse niin tietenkin se on julmaa. Sota on sitä kun ihmiset tappavat toisiaan kilpaa. Sankarinkin kannattaisi miettiä kantaansa asiaan, surrakko ihmisiä vai elukoita.

  8. Noita Neuvostoliiton innovaatioita voisi julkaista enemmänkin. Niitä julkaistaan yleensä vain sellaisessa hekoheko-mielessä, vaikka samanlaisia tarivoita löytyisi lännestäkin. Minusta pelkästään kylmän sodan voittaneen osapuolen propagandan takia ei pitäisi väheksyä tiedemiesten työtä, koska minkä he mahtoivat kotimaansa valtionjohdolle?

  9. Olisi ehkä pitänyt jäädä… olisi joka polulla vähemmän koiranpaskaa!

  10. Niin ja se koirankakka vasta kamalalta näyttää keväisin! Kyllä ihmisten pitäisi osata korjata koiriensa jätökset!

  11. Kiehtova kirjoitus. Saksalaisetkin käyttivät samanlaista panssarintuhoamismenetelmää, mutta koiran sijaan heikäläiset kehittivät radio-ohjattavan minikokoisen telaketjuilla liikkuvan pommin.

  12. Luin tästä jutusta tiedelehdestä joskus, ja siin anottii että koirat oppivat myös tuntemaan panssarivaunun ääneltä, ja tästä johtui että koirat kömpivät joskus myös omiem vaunujen alle ja Ka-BOOM!

Kommenttien lisääminen on estetty.